Artikkelit jotka sisältävät avainsanan 'Suomi'.

Florencia Franzini. (2022). Wooden multistory construction as perceived by Finland’s municipal civil servants overseeing land use planning. https://doi.org/10.14214/df.325

Puukerrosrakentamisen leviämistä rakennusalalla on Suomessa tuettu yli 20 vuoden ajan, mikä on ollut perusteltua ottaen huomioon metsäsektorin kulttuurisen ja taloudellisen arvon.  Edistämistoimista huolimatta puukerrostalorakentamisen markkinaosuus on edelleen matala Suomen koko kerrostalorakentamisen markkinoilla. Väitöskirjassa tutkitaan puukerrostalorakentamisen leviämistä analysoimalla suomalaiskuntien maankäytön ja rakentamisen suunnittelusta vastaavien asiantuntijoiden käsityksiä sekä laadullisen haastattelu- että määrällisen kyselytutkimuksen menetelmin.  Tämän henkilöryhmän näkemyksiä on toistaiseksi tutkittu kansainvälisestikin vain niukasti huolimatta heidän keskeisestä merkityksestään paikallistason suunnittelussa ja rakentamisessa. Kuntatason asiantuntijanäkemysten analysoinnissa tutkimuksessa sovelletaan suunnitellun käyttäytymisen teoriaa (ns. Theory of Planned Behavior), jonka ytimessä on käsitys asenteista ja uskomuksista ihmisen toiminnan perustana. Tämä väitöstutkimus tunnistaa (artikkeli I) ja kuvaa (artikkeli II-III) kuntatason asiantuntijoiden puukerrostalorakentamiseen liittyviä asenteita ja uskomuksia. Artikkeli I hahmottaa  puukerrostalorakentamiseen liittyviä uskomuksia siihen liittyvien esteiden ja hyötyjen kautta. Hyötyjen nähdään kohdistuvan asukkaiden elämänlaadun parantamiseen ja paikallisen puuhun liittyvän liiketoiminnan edistämiseen. Sen sijaan käsitykset esteistä yhdistyvät toimintaympäristöön, joka koetaan puurakentamisen suhteen edelleen riskialttiiksi. Puurakentaminen mielletään myös kalliiksi. Näiden tekijöiden nähdään johtavan siihen, että puukerrostaloprojektien markkinaosuus ei ole kohonnut merkittävästi. Artikkelin II mukaan puukerrostalorakentamisen toteutus vertautuu betonirakentamiseen. Suurilta osin puukerrostaloilla uskotaan olevan useita erinomaisia ominaisuuksia ja laajempia myönteisiä vaikutuksia esimerkiksi ympäristölaadun tai aluetaloudellisen kehityksen kautta. Näistä myönteisistä seikoista huolimatta vallitsee edelleen käsityksiä riskitekijöistä (esim. rakentamisen ja ylläpidon kalleus, tulipaloalttius). Asiantuntijoiden taustatekijät, erityisesti heidän ammattinsa, ovat avainasemassa useiden uskomusten muovautumisessa. Artikkeli III mallintaa vastaajien uskomuksien (mm. puukerrostalorakentamisen ympäristösuorituskyvystä, vaikutuksista taloudelliseen kehitykseen, kustannuksista, teknisistä ominaisuuksista) ja asenteiden muodostumisen yhteyksiä. Tulosten perusteella kuntatason asiantuntijoiden ammatillinen tausta vaikuttaa siihen, miten puukerrostalorakentamiseen liittyviä uskomuksia painotetaan. Vastaajien alaryhmänä suunnittelijoiden asenteet muodostuvat kokonaisvaltaisesti perustuen näkemyksiinsä puukerrostalojen ympäristöllisten ja teknisten ominaisuuksien sekä taloudellisten vaikutusten perusteella. Muissa tehtävissä toimivien asiantuntijoiden asenteet  rakentuvat ensisijaisesti näkemyksiin hankkeiden taloudellisista vaikutuksista ja puukerrostalojen teknisistä ominaisuuksista. Kaikkiaan kyselyyn vastanneet asiantuntijat näyttävät olevan myönteisiä puukerrostalorakentamiselle kunnissaan, mutta alan jatkokehitys riippuu rakentamishankkeiden tuloksista ja siitä kuinka eri vastaajat painottavat hankkeiden tuottamia yhteiskunnallisia hyötyjä. Vaikka puukerrostalorakentamisella katsottaisiin olevan erinomaisia ominaisuuksia, kuten rakennusten hyvä ympäristösuorituskyky, eivät nämä ominaisuudet välttämättä vaikuta riittävän voimakkaasti puukerrostalorakentamisen lisääntymiseen. Kuntatason virkahenkilöiden erilaiset uskomukset ja asenteet puurakentamiseen liittyen saattavat lisätä rakennetun ympäristön suunnitteluun liittyviä jännitteitä. Jää siten nähtäväksi, miten nämä jännitteet vaikuttavat tulevaisuudessa  puukerrostalorakentamisen  yleistymiseen Suomessa.

  • Franzini, University of Helsinki, Faculty of Agriculture and Forestry, Department of Forest Sciences ORCID ID:Sähköposti florencia.franzini@helsinki.fi (email)
Minli Wan. (2014). In search of sustainable competitive advantage in the wood products industry: Evidence from China and Finland. https://doi.org/10.14214/df.172

Puutuoteteollisuuden kilpailuetua etsimässä: Tuloksia Kiinasta ja Suomesta

Puutuoteteollisuuden toimintaympäristö on murroksessa markkinoiden globalisoituessa, ilmastonmuutoksen vaikuttaessa markkinoihin ja energia- ja raaka-ainekustannusten noustessa. Lisäksi ympäristökysymyksillä on yhä suurempi painoarvo monilla asiakasmarkkinoilla. Perinteisten kustannusjohtajuuteen, aineellisiin resursseihin ja suurtuotannon etuihin pohjautuva kilpailukyky on heikentynyt ja puutuoteyritysten arvonluontimalli vaatii uudistumista. Vaikka yrityksen kilpailuetujen merkitys on korostunut strategisen johtamisen kirjallisuudessa, puutuoteteollisuuden koskevaa tutkimusta on kuitenkin niukasti.

Teoreettisesti tämä väitöstutkimus analysoi kilpailuetujen kehittymistä puutuoteteollisuudessa dynaamisten kyvykkyyksien ja ympäristölähtöisen resurssipohjaisen mallin (ns. natural resource-based view) kautta. Tutkimus soveltaa sekä kvantitatiivisia että kvalitatiivisia tutkimusmenetelmiä useilla eri päätöksentekotasoilla Kiinan ja Suomen puutuoteteollisuuden yrityksien vertailevaan analyysiin. Tulokset osoittavat lisääntyvää painottumista tuotantokeskeisestä strategiasta markkina- ja sidosryhmäkeskeiseen strategiaan sekä siirtymistä kustannusjohtajuudesta erilaistamisstrategiaan ja alhaisen jalostusasteen tuotteista korkeamman jalostusarvon tavoitteluun. Näiden myötä aineettomien resurssien merkitys kilpailuedun lähteenä on siirtynyt kohti aineettomia resursseja.

Tuloksia voidaan hyödyntää yritysten strategiseen suunnitteluun ja markkinoiden analyysiin. Tutkimus auttaa ymmärtämään paremmin puutuotemarkkinoiden toiminnan muuttumista ja yritysten strategisia kehityspolkuja. Kehitettyä analyysikehikkoa voidaan jatkotutkimuksissa hyödyntää analysoitaessa puutuoteteollisuutta myös muilla maantieteellisillä alueilla sekä kehittyneillä että kehittyvillä markkinoilla.

  • Wan, University of Helsinki, Department of Forest Sciences ORCID ID:Sähköposti minli.wan@helsinki.fi (email)
Teppo Hujala. (2009). Owner-driven decision support in holding-specific forest planning. https://doi.org/10.14214/df.85

Yksityismetsänomistajien rakennemuutos sekä omistajien moniarvoistumiseen liittyvä päätöstukimenetelmien kehittämistarve motivoivat tätä tutkimusta, jossa etsittiin lähtökohtia metsänomistajavetoiselle metsäsuunnittelulle. Suomalaisten yksityismetsänomistajien omaan metsään liittyvää päätöksentekoa analysoitiin kahden haastatteluaineistoon (n=30) perustuvan laadullisen tutkimuksen avulla. Näiden päätuloksia täsmennettiin kvantitatiivisesti analysoidulla postikyselyllä (n=676). Lopuksi rakennettiin sopeutuvan päätöstuen malli, jonka avulla metsäsuunnittelussa voidaan yhdistää erityyppisiä päätöstuen menetelmiä sekä yksilöllistää metsänomistajille tarjottavia palveluja omistajien toiveiden ja mieltymysten mukaisesti.

Ensimmäinen haastattelututkimus syventyi metsänomistajien päätöksentekotapoihin erittelemällä omistajan oppimishalua ja päätösvallan jakamista metsäammattilaisen kanssa. Tutkimuksessa tunnistettiin ja kuvailtiin viisi päätöksentekotapaa: luottava, oppiva, liikkeenjohdollinen, puntaroiva ja omaehtoinen. Päätelmissä kullekin päätöksentekotavalle muotoiltiin yhteensopiva suunnitteluote. Toinen samaan aineistoon pohjautuva haastattelututkimus käsitteellisti sujuvan kommunikaation sekä eritteli tällaista vuorovaikutusta edistäviä ja estäviä tekijöitä metsänomistajien päätöstuessa. Analyysi käsitteli emotionaalisia, institutionaalisia ja käytännöllisiä näkökohtia. Tulokset korostavat luottamuksen rakentamisen, ymmärryksen varmistamisen sekä palvelujen kontekstuaalisuuden merkitystä metsänomistajien vuorovaikutteisessa päätöstuessa.

Kolmannessa osatutkimuksessa rakennettiin 14 väittämästä koostuva kyselymittari metsänomistajien päätöstukiodotusten luonteen luokittelemista varten. Mittari koostui luottamuksen, oppimishalun ja omaehtoisuuden ulottuvuuksista. Postikyselyaineiston monimuuttuja-analyysin avulla tunnistettiin kolme vuorovaikutusmieltymyksiin pohjautuvaa metsänomistajaryhmää: luottaja-oppijat (53 %), omaehtoiset oppijat (27 %) ja omaehtoiset päättäjät (20 %). Näille omistajaryhmille suositellaan vuorovaikutustavoiltaan erilaisten palvelujen tarjoamista.

Yllä kuvattujen tutkimusten tulokset tiivistettiin neljännessä osatutkimuksessa sopeutuvan päätöstukipalvelun muotoon. Sopeutuva päätöstukipalvelu mahdollistaa päätöksentekijän (metsänomistajan) tietoiset päätökset koskien päätöstuen (metsäsuunnittelun) prosessin etenemistä. Esitetty malli rakentuu mukautuvuuden ja palautteen hyödyntämisen varaan. Siinä hyödynnetään sujuvaa kommunikaatiota metsänomistajan kanssa sekä oppimista organisaatioissa ja organisaatioiden välillä.

Tulosten yhteenveto osoittaa, että kommunikaatioon liittyvien metsänomistajien asiakasarvojen tunnistaminen on tähdellistä, kun kehitetään metsäsuunnittelua ja muita metsänomistajien palveluja. On suositeltavaa, että metsäsuunnittelun palvelujen kehittämistä jatketaan yhteistoiminnassa metsänomistajien, metsäsuunnittelijoiden, asiakaspalvelun asiantuntijoiden ja tutkijoiden kesken.

  • Hujala, University of Helsinki, Department of Forest Resource Management ORCID ID:Sähköposti teppo.hujala@helsinki.fi (email)
Lena Huldén. (2008). The decline of northern malaria and population dynamics of Plasmodium vivax. https://doi.org/10.14214/df.73

Eurooppa julistettiin malariavapaaksi mantereeksi vuonna 1975. Malarian häviämistä on perinteisesti pidetty useiden tarkoituksellisten toimenpiteiden, kuten esim. vektorina toimivien hyttysten hävittämisen, hyttysverkkojen käytön ja tehokkaamman lääkitysten ansiona. Malaria kuitenkin hävisi monista maista, kuten Suomesta, jo ennen kuin näihin toimenpiteisiin oli ryhdytty. Tämän väitöskirjan tarkoituksena on malarialoision, Plasmodium vivaxin, ekologian tutkiminen sekä loision vuorovaikutus ihmisen ja vektorin kanssa. Tutkimalla malarian häviämiseen vaikuttaneita tekijöitä on ehkä mahdollista parantaa nykyaikaista P. vivaxin vastaista strategiaa. Loisiota tutkittiin Suomesta kerätyn aineiston valossa. Suomesta saatu malariatilasto muodostaa maailman pisimmän aikasarjan (1749–2008). Malariaa välittäneet hyttyslajit, Anopheles messeae ja A. beklemishevi, ovat edelleen Suomessa yleisiä. Vivax-malarian hävittäminen on vaikeata, koska loisiolla on ihmisen maksassa esiintyvä lepovaihe. Tämä lepovaihe voi vuosienkin alkuperäisen tartunnan jälkeen aiheuttaa taudin uusiutumisen. Nyt osoitettiin, että P. vivax pystyy havaitsemaan mahdollisen vektorin läsnäolon, sillä Anopheles-hyttysen purema laukaisee uusiutumisen. Mekanismi maksimoi loision mahdollisuuksia löytää uuden vektorin suvullista lisääntymistä varten. Lepovaihe voi säilyä maksassa ainakin yhdeksän vuotta. Koska loisio viettää ihmisessä useita vuosia, on taudin kantajan käytöksellä ollut ratkaiseva merkitys taudin häviämiselle Suomesta. Keväisin esiintyvien malariaepidemioiden osoitettiin johtuvan lämpimästä edelliskesästä. Kesän tai vuoden keskilämpötilalla ei kuitenkaan ollut vaikutusta taudin pitkäaikaiseen esiintymiseen. Malaria hävisi Suomesta hitaasti ilman hyttysten hävittämistä. Sosiologiset muutokset suurperheistä ydinperheeseen johtivat vähitellen pienempiin talouksiin. Malarian esiintyminen onkin selvästi yhteydessä kotitalouksien kokoon. Nämä seikat eristivät P. vivax -populaatiot, joiden habitaatit muodostuivat yhdessä makuuhuoneessa nukkuvista ihmisistä ja samassa huoneessa talvehtivista vektoreista. Lisääntynyt eristäytyneisyys johti lopulta vivax-malarian häviämiseen. Johtopäätöksenä on, että myös paikallisiin oloihin kehitetyt metapopulaatiomallit tulisi ottaa käyttöön maankäytön ja yhteiskuntien suunnittelussa malarian vastaisessa taistelussa.

  • Huldén, University of Helsinki, Department of Forest Ecology ORCID ID:(email)

Rekisteröidy käyttäjäksi
Paina tätä linkkiä Metsätieteen aikakauskirjan käsikirjoituksen tarjoamis- ja seurantajärjestelmään (OJS) kirjautumiseen.
Kirjaudu sisään
Jos olet kirjautunut käyttäjäksi, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.
Ilmoitukset päivityksistä
Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta.


Valitsemasi artikkelit