Artikkelin koko teksti on saatavilla vain PDF-formaatissa.

Abul Rahman

Inter-disciplinary analysis for synthesising weevil damage and stakeholder perception related to stump harvesting

Rahman A. (2020). Inter-disciplinary analysis for synthesising weevil damage and stakeholder perception related to stump harvesting. https://doi.org/10.14214/df.287

Tiivistelmä

Kantojen korjuu bioenergian tuotantoa varten on vaihtoehto, jolla Suomen metsäsektori voi kiihdyttää biotaloutenakin tunnetun vihreän talouden kehitystä. Lisäksi se osallistuu keskusteluun siitä, kuinka kantojen korjuu vaikuttaa tuhon aiheuttajien hallintaan. Tämä väitöskirja analysoi ja tekee synteesin bioenergian tuotantoa varten tapahtuvan kantojen korjuun kestävyydestä, erityisesti metsien terveyden ja yhteiskunnallisen hyväksynnän kannalta. Tämän vuoksi tutkimuksessa käytettiin monitieteistä lähestymistapaa. Ihmistoiminnan vaikutuksia, kannonkorjuun muodossa, tukkimiehentäin (Hylobius abietis) lisääntymiseen, syöntiin ja taimivaurioihin tutkittiin kenttäkokeilla. Sidosryhmien käsitystä kantojen korjuusta ja sen hyväksyttävyydestä tutkittiin kyselyllä ja kirjallisuuskatsauksella. Kenttäkokeet osoittivat, että kantojen korjuulla on toissijainen vaikutus tukkimiehentäin lisääntymisen ja syönnin säätelyn kannalta. Kyselyly osoitti vastaajien jakaantuvan siinä, miten kantojen korjaamisen koettiin vaikuttavan tukkimiehentäin torjuntaan, istutuspaikan valmisteluun ja bioenergian tuotantoon. Lisäksi sosiaalista hyväksyttävyyttä käsittelevässä tutkimuksessa todettiin, että tältä osin tutkimustulokset ovat olleet ristiriitaisia viime vuosikymmeninä. Tämän seurauksena yleisön ajatukset kantojen korjuusta bioenergian tuottamiseksi ovat edelleen hämmentyneitä. Kyselyn tulosten mukaan ylemmät virkamiehet suhtautuivat erityisen kriittisesti kantojen korjuuseen, kun taas viljelijät ja metsäammattilaiset olivat sen kannalla. Koska Suomen tavoitteena on olla biotalouden edelläkävijä, pitää tietämystä ja kantojen korjuun sosiaalista hyväksymistä bioenergian tuotannossa päivittää. Lisäksi teknologinen investointi ja kantojen korjuun hyväksyttävyys markkinoilla edistävät biotaloutta. Siksi tulevan tutkimuksen on syytä keskittyä kantojen korjuun vaikutuksiin suhteessa metsäpolitiikan tavoitteisiin päivittämällä ohjeistusta siten, että niissä otetaan huomioon sidosryhmien näkemykset.

Avainsanat
biotalous; bioenergian tuotanto; tukkimiehentäi; sosiaalinen hyväksyntä; ihmistoiminta

Tekijä
  • Rahman, University of Eastern Finland, School of Forest Sciences Sähköposti abul.rahman@uef.fi (sähköposti)

Julkaistu 23.1.2020

Katselukerrat 6330

Saatavilla https://doi.org/10.14214/df.287 | Lataa PDF

Creative Commons License CC BY-NC-ND 4.0

Osajulkaisut

Rahman A., Viiri H., Pelkonen P., Khanam T. (2015). Have stump piles any effect on the pine weevil (Hylobius abietis L) incidence and seedling damage? Global Ecology and Conservation 3: 424-432.

https://doi.org/10.1016/j.gecco.2015.01.012

Rahman A., Viiri H., Tikkanen O.-P. (2018). Is stump removal for bioenergy production effective in reducing pine weevil (Hylobius abietis) and Hylastes spp. breeding and feeding activities at regeneration sites? Forest Ecology and Management 424: 184-190.

https://doi.org/10.1016/j.foreco.2018.05.003

Rahman A., Khanam T., Pelkonen P. (2017). People’s knowledge, perceptions, and attitude towards stump harvesting for bioenergy production in Finland. Renewable and Sustainable Energy Reviews 70: 107-116.

https://doi.org/10.1016/j.rser.2016.11.228

Rahman A., Khanam T., Pelkonen P. (2019). Is stump harvesting for bioenergy production socially acceptable in Finland? Journal of Cleaner Production 229: 1233-1242.

https://doi.org/10.1016/j.jclepro.2019.05.045


Rekisteröidy
Click this link to register to Dissertationes Forestales.
Kirjaudu sisään
Jos olet rekisteröitynyt käyttäjä, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.
Ilmoitukset päivityksistä
Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta
Valitsemasi artikkelit
Lähetä sähköpostiin
Assmuth A., (2020) Economics of carbon storage in heterogeneous for.. Dissertationes Forestales vol. 2020 no. 304 artikkeli 10464 (poista) | Muokkaa kommenttia
Nikula A., (2017) Resource selection of moose Alces alces a.. Dissertationes Forestales vol. 2017 no. 233 artikkeli 5661 (poista) | Muokkaa kommenttia
Liu C., (2009) From a tree to a stand in Finnish boreal forests.. Dissertationes Forestales vol. 2009 no. 88 artikkeli 1869 (poista) | Muokkaa kommenttia
Maanavilja L., (2015) Restoration of ecosystem structure and function .. Dissertationes Forestales vol. 2015 no. 191 artikkeli 1975 (poista) | Muokkaa kommenttia
Pippuri I., (2015) Airborne laser scanning based forest inventory f.. Dissertationes Forestales vol. 2015 no. 193 artikkeli 1980 (poista) | Muokkaa kommenttia
Wang B., (2017) Responses of temporal and spatial variation in s.. Dissertationes Forestales vol. 2017 no. 236 artikkeli 7689 (poista) | Muokkaa kommenttia
Korhonen J. F.J., (2020) Nitrogen cycling from the perspective of boreal .. Dissertationes Forestales vol. 2020 no. 293 artikkeli 10378 (poista) | Muokkaa kommenttia
Kojola S., (2009) Kohti hyvää suometsien hoitoa – harvennusten ja .. Dissertationes Forestales vol. 2009 no. 83 artikkeli 1866 (poista) | Muokkaa kommenttia
Rahman A., (2020) Inter-disciplinary analysis for synthesising wee.. Dissertationes Forestales vol. 2020 no. 287 artikkeli 10308 (poista) | Muokkaa kommenttia
Hakutulokset