Artikkelin koko teksti on saatavilla vain PDF-formaatissa.

Katri Luostarinen

Effects of environmental and internal factors of trees and timber treatment on colour of dried birch (Betula pendula) wood

Luostarinen K. (2006). Effects of environmental and internal factors of trees and timber treatment on colour of dried birch (Betula pendula) wood. https://doi.org/10.14214/df.19

Tiivistelmä

Rauduskoivun (Betula pendula) puuaines sopii ominaisuuksiensa puolesta erinomaisesti mekaanisen metsäteollisuuden käyttöön, mutta ongelmana on sahatavaran tummuminen kuivauksen aikana. Tässä tutkimuksessa selvitettiin rauduskoivun puuaineksen kuivauksen aikana tapahtuvan tummumisen syitä, tarkoituksena löytää keino, jolla värin tummuminen kuivauksen aikana pystyttäisiin minimoimaan tai jopa välttämään. Tässä tutkimuksessa koivu sahattiin laudoiksi, joiden mitat vastasivat parketin pintalamellien aihioissa käytettävän sahatavaran mittoja. Osa koivulaudoista kuivattiin lämminilmamenetelmällä, osa alipainemenetelmällä laboratoriokokoisissa kuivausuuneissa. Puun värin muutokset samoin kuin proantosyanidiinipitoisuuden muutokset mitattiin puusta lämminilmakuivauksen aikana ja kummallakin tavalla kuivatuista laudoista kuivauksien päätyttyä huomioiden puutavaran käsittely (kaatoaika, varastointi) sekä puiden ympäristötekijät (kasvupaikka) ja runkojen sisäiset tekijät (puuaineksen sijainti rungossa; puuaineksen ikä). Solukkomittauksia tehtiin kuivatuista laudoista otetuista näytteistä; lisäksi puuaineksen tummumista havainnoitiin visuaalisesti. Erilaisia lämminilmakuivauskaavoja verrattaessa havaittiin, että mitä korkeampi kuivauslämpötila oli, sitä tummemmaksi puu muuttui kuivauksen aikana. Kaksi kriittistä kosteusaluetta värin muuttumisen suhteen havaittiin: kuivauksen aloittamisen jälkeen puun väri vaaleni noin 30 % kosteussuhteeseen asti, jolloin se alkoi tummua ja tummui 15-20 %:n kosteussuhteeseen saakka. Tämän jälkeen puun kuivuessa edelleen sen väri jälleen vaaleni hieman, mutta lopullinen väri oli kuitenkin selvästi tuoreväriä tummempi. Samanaikaisesti tummumisen kanssa proantosyanidiinipitoisuus puussa aleni, mikä merkitsee ko. yhdisteiden polymeroitumista ja/tai hapettumista puna-ruskeasävyisiksi yhdisteiksi. Eri tavoin kuivatuissa puuaineksissa havaittiin täysin eri solukkotekijät, jotka korreloivat puun värin kanssa. Lämminilmakuivauksessa merkittävä tummentava solukkotekijä oli kesäpuukerroksen paksuus, kun taas alipainekuivatussa puussa ydinsäteiden suuri leveys ja pitkittäisparenkyymin suuri määrä tummensivat puuta. Tämän tutkimuksen tulosten perusteella koivun puuaineksen tummumista kuivauksen aikana saattaakin olla mahdollista kontrolloida ottamalla huomioon solukkorakenne. Sekundaarinen ksyleemi kehittyy puun koko elämän aikana, jolloin koivuja voitaisiin yrittää jalostaa värin kannalta merkittävien solukkorakenteiden suhteen tai ko. solut ja solukot voitaisiin yrittää minimoida metsänhoidon avulla. Tämä onnistuu parhaiten istutuskoivikoiden perustamisen yhteydessä. Tällöin voidaan valita siemenalkuperä niin, että värinmuutosalttius on huomioitu, ja kasvupaikka voidaan valita niin, että sen olot eivät suosi parenkyymin ja kesäpuun muodostumista suuressa määrin. Puun fysiologiaan voidaan kasvupaikan valinnalla vaikuttaa, sillä eri solutyyppien muodostumisen fysiologinen tausta, mm. hormonien vaikutukset, tunnetaan varsin hyvin.

Avainsanat
proantosyanidiinit; anatomia; CIEL*a*b*; kuivaus

Tekijä
  • Luostarinen, University of Joensuu, Faculty of Forestry Sähköposti katri.luostarinen@joensuu.fi (sähköposti)

Julkaistu 2.6.2006

Katselukerrat 5263

Saatavilla https://doi.org/10.14214/df.19 | Lataa PDF

Creative Commons License CC BY-NC-ND 4.0

Osajulkaisut

Luostarinen, K. & Verkasalo, E. 2000. Birch as sawn timber and in mechanical processing in Finland. A literature study. Silva Fennica Monographs 1.

http://silvafennica.fi/pdf/smf001.pdf

Luostarinen, K. & Luostarinen, J. 2001. Discolouration and deformations of birch parquet boards during conventional drying. Wood Science. Technol. 35: 517-528.

https://doi.org/10.1007/s002260100109

Luostarinen, K., Möttönen, V., Asikainen, A. & Luostarinen, J. 2002. Birch (Betula pendula) wood discolouration during drying. Effect of environmental factors and wood location in the trunk. Holzforschung 56: 348-354.

https://doi.org/10.1515/HF.2002.055

Luostarinen, K. & Möttönen, V. 2004. Effects of log storage and drying on birch (Betula pendula) wood proanthocyanidin concentration and discoloration. J. Wood Science 50: 151-156.

https://doi.org/10.1007/s10086-003-0547-5

Luostarinen, K. & Möttönen, V. 2004. Effect of growing site, sampling date, wood location in trunk and drying method on concentration of soluble proanthocyanidins in Betula pendula wood with special reference to wood colour. Scand. J. For. Res. 19: 234-240.

https://doi.org/10.1080/02827580410024133

Luostarinen, K. 2006. Relationship of selected cell characteristics and colour of silver birch (Betula pendula) wood after two different drying processes. Wood Material Science and Engineering 1: 21-28.

https://doi.org/10.1080/17480270600664850


Rekisteröidy
Click this link to register to Dissertationes Forestales.
Kirjaudu sisään
Jos olet rekisteröitynyt käyttäjä, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.
Ilmoitukset päivityksistä
Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta
Valitsemasi artikkelit
Lähetä sähköpostiin
Waga K., (2021) Unpaved forest road quality assessment using air.. Dissertationes Forestales vol. 2021 no. 316 artikkeli 10565 (poista) | Muokkaa kommenttia
Khanam T., (2019) Structural shifts, fossil fuel substitution and .. Dissertationes Forestales vol. 2019 no. 270 artikkeli 10153 (poista) | Muokkaa kommenttia
Korpinen O.-J., (2021) Spatial forest biomass supply chain analysis in .. Dissertationes Forestales vol. 2021 no. 323 artikkeli 10668 (poista) | Muokkaa kommenttia
Kashif M., (2019) Mycoviruses infecting the forest pathogen Het.. Dissertationes Forestales vol. 2019 no. 271 artikkeli 10156 (poista) | Muokkaa kommenttia
Räty J., (2020) Prediction of diameter distributions in boreal f.. Dissertationes Forestales vol. 2020 no. 294 artikkeli 10364 (poista) | Muokkaa kommenttia
Natarajan K., (2019) Mapping investment environment by optimizing the.. Dissertationes Forestales vol. 2019 no. 273 artikkeli 10194 (poista) | Muokkaa kommenttia
Mäki M., (2019) Volatile organic compound fluxes from northern f.. Dissertationes Forestales vol. 2019 no. 275 artikkeli 10184 (poista) | Muokkaa kommenttia
White J. C., (2019) Improving capacity for large-area monitoring of .. Dissertationes Forestales vol. 2019 no. 272 artikkeli 10166 (poista) | Muokkaa kommenttia
Myllyviita T., (2013) Sustainability assessment of forest resources – .. Dissertationes Forestales vol. 2013 no. 168 artikkeli 1951 (poista) | Muokkaa kommenttia
Rautiainen A., (2019) On the optimal regulation of land use sector cli.. Dissertationes Forestales vol. 2019 no. 274 artikkeli 10182 (poista) | Muokkaa kommenttia
Mynttinen S., (2009) Young people’s perceptions of the wood products .. Dissertationes Forestales vol. 2009 no. 92 artikkeli 1875 (poista) | Muokkaa kommenttia
Ruotsalainen R., (2021) Economic losses in forest management due to erro.. Dissertationes Forestales vol. 2021 no. 318 artikkeli 10638 (poista) | Muokkaa kommenttia
Hovi A., (2015) Towards an enhanced understanding of airborne Li.. Dissertationes Forestales vol. 2015 no. 200 artikkeli 1985 (poista) | Muokkaa kommenttia
Hakutulokset