Artikkelin koko teksti on saatavilla vain PDF-formaatissa.

Eino Levkoev

Differences in growth, wood density and wood anatomy in Norway spruce genotypes, and development of height and autumn frost hardiness in their seed offspring

Levkoev E. (2019). Differences in growth, wood density and wood anatomy in Norway spruce genotypes, and development of height and autumn frost hardiness in their seed offspring. https://doi.org/10.14214/df.284

Tiivistelmä

Tässä työssä tutkittiin kasvun sekä puuaineksen tiheyden ja anatomian fenotyyppistä vaihtelua ja niiden välisiä korrelaatioita 41-vuotiailla kuusen (Picea abies (L.) Karst.) klooneilla ja provenanssihybridi-klooneilla. Lisäksi tutkittiin pituuden kehitystä yhden kasvukauden ajan ja pakkaskestävyyden kehitystä ensimmäisen kasvukauden lopussa niiden siemensyntyisillä jälkeläisillä erilaissa ilmastokäsittelyissä (lämpötilan ja/tai hiilidioksidin nousu) kasvihuoneolosuhteissa.

Yhdellä suomalaisella kloonilla (V43) ja kahdella suomalais-saksalaisella hybridillä (V449 ja V381) oli keskimääräistä suurempi runkotilavuus verrattaessa 25 tutkimuksessa mukana ollutta alkuperää keskenään (Artikkeli I). Niillä oli myös selvästi suurempi puuaineksen tiheys verrattuna kaikkien alkuperien keskimääräiseen puuaineksen tiheyteen. Lisäksi kloonin isän havaittiin vaikuttavan puuaineksen tiheyteen.

Viidellä alkuperällä, joiden puuaineksen anatomiaa tutkittiin, havaittiin eroja trakeidien pituudessa, niiden soluseinien (mitattiin kaksinkertaisena) paksuudessa, kevät- ja kesäpuun leveydessä sekä kesäpuun trakeidien ontelon läpimitassa (Artikkeli II). Edellä mainitut muuttujat, kuten myös ydinsäteiden lukumäärä, korreloivat kevät- ja kesäpuun leveyden ja tiheyden kanssa. Lisäksi pihkatiehyeiden vieressä sijaitsevien trakeidien soluseinän paksuus erosi muiden trakeidien soluseinien paksuudesta (Artikkeli II). Alkuperien maantieteellinen kotiseutu voi vaikuttaa näihin eroihin.

Kasvihuonekokeessa kohotettu lämpötila lisäsi taimien pituuskasvua sekä viivästytti ja lyhensi syksyistä pakkaskestävyyden kehitystä  kaikilla alkuperillä (Artikkeli III). Hiilidioksidipitoisuuden kohotus ei vaikuttanut pituuskasvuun eikä pakkaskestävyyden kehittymiseen. 

Tulevaisuudessa tämän työn tulokset eri genotyyppien ja alkuperien puuaineksen ominaisuuksien vaihtelusta voivat olla hyödyksi metsänjalostustyön tukena. Lisäksi jatkossa vaikuttaisi olevan tarpeen selvittää alkuperän vaikutusta myös puuaineksen kemialliseen koostumukseen.

Avainsanat
kuusi; kasvu; pakkaskestävyys; taimi; puuaineksen tiheys; puunanatomia

Tekijä
  • Levkoev, University of Eastern Finland, School of Forest Sciences Sähköposti eino.levkoev@uef.fi (sähköposti)

Julkaistu 5.11.2019

Katselukerrat 6077

Saatavilla https://doi.org/10.14214/df.284 | Lataa PDF

Creative Commons License CC BY-NC-ND 4.0

Osajulkaisut

Levkoev E., Kilpeläinen A., Luostarinen K., Pulkkinen P., Mehtätalo L., Ikonen V.-P., Jaatinen R., Zhigunov A., Kangas J., Peltola H. (2017). Differences in growth and wood density in clones and provenance hybrid clones of Norway spruce. Canadian Journal of Forest Research 47(3): 389–399.

https://doi.org/10.1139/cjfr-2016-0285

Levkoev E., Luostarinen K., Pulkkinen P., Mehtätalo L., Ikonen V.-P., Peltola H. Relationship of wood anatomy to growth and wood density in clones and provenance hybrid clones of Norway spruce. (Manuscript)

Levkoev E., Mehtätalo L., Luostarinen K., Pulkkinen P., Zhigunov A., Peltola H. (2018). Development of height growth and frost hardiness for one-year-old Norway spruce seedlings in greenhouse conditions in response to elevated temperature and atmospheric CO2 concentration. Silva Fennica 52(3) article 9980.

https://doi.org/10.14214/sf.9980


Rekisteröidy
Click this link to register to Dissertationes Forestales.
Kirjaudu sisään
Jos olet rekisteröitynyt käyttäjä, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.
Ilmoitukset päivityksistä
Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta
Valitsemasi artikkelit
Lähetä sähköpostiin
Waga K., (2021) Unpaved forest road quality assessment using air.. Dissertationes Forestales vol. 2021 no. 316 artikkeli 10565 (poista) | Muokkaa kommenttia
Khanam T., (2019) Structural shifts, fossil fuel substitution and .. Dissertationes Forestales vol. 2019 no. 270 artikkeli 10153 (poista) | Muokkaa kommenttia
Korpinen O.-J., (2021) Spatial forest biomass supply chain analysis in .. Dissertationes Forestales vol. 2021 no. 323 artikkeli 10668 (poista) | Muokkaa kommenttia
Kashif M., (2019) Mycoviruses infecting the forest pathogen Het.. Dissertationes Forestales vol. 2019 no. 271 artikkeli 10156 (poista) | Muokkaa kommenttia
Räty J., (2020) Prediction of diameter distributions in boreal f.. Dissertationes Forestales vol. 2020 no. 294 artikkeli 10364 (poista) | Muokkaa kommenttia
Natarajan K., (2019) Mapping investment environment by optimizing the.. Dissertationes Forestales vol. 2019 no. 273 artikkeli 10194 (poista) | Muokkaa kommenttia
Mäki M., (2019) Volatile organic compound fluxes from northern f.. Dissertationes Forestales vol. 2019 no. 275 artikkeli 10184 (poista) | Muokkaa kommenttia
White J. C., (2019) Improving capacity for large-area monitoring of .. Dissertationes Forestales vol. 2019 no. 272 artikkeli 10166 (poista) | Muokkaa kommenttia
Myllyviita T., (2013) Sustainability assessment of forest resources – .. Dissertationes Forestales vol. 2013 no. 168 artikkeli 1951 (poista) | Muokkaa kommenttia
Rautiainen A., (2019) On the optimal regulation of land use sector cli.. Dissertationes Forestales vol. 2019 no. 274 artikkeli 10182 (poista) | Muokkaa kommenttia
Mynttinen S., (2009) Young people’s perceptions of the wood products .. Dissertationes Forestales vol. 2009 no. 92 artikkeli 1875 (poista) | Muokkaa kommenttia
Ruotsalainen R., (2021) Economic losses in forest management due to erro.. Dissertationes Forestales vol. 2021 no. 318 artikkeli 10638 (poista) | Muokkaa kommenttia
Levkoev E., (2019) Differences in growth, wood density and wood ana.. Dissertationes Forestales vol. 2019 no. 284 artikkeli 10266 (poista) | Muokkaa kommenttia
Hakutulokset