Artikkelin koko teksti on saatavilla vain PDF-formaatissa.

Mari Pihlatie

Nitrous oxide emissions from selected natural and managed northern ecosystems

Pihlatie M. (2007). Nitrous oxide emissions from selected natural and managed northern ecosystems. https://doi.org/10.14214/df.36

Tiivistelmä

Typpioksiduuli (N2O) on voimakas kasvihuonekaasu alailmakehässä ja osallistuu otsonia tuhoaviin reaktioihin yläilmakehässä. Sen pitoisuus alailmakehässä on jatkuvasti kohonnut. Maan mikrobitoiminta on merkittävin typpioksiduulin lähde ilmakehään, mutta maaperän prosessit typpioksiduulin lähteinä ja nieluina ja typpioksiduulin kuljetusmekanismit maasta ilmakehään tunnetaan huonosti. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli määrittää N2O-päästöjä erilaisissa pohjoisen ilmastovyöhykkeen maaekosysteemeissä ja tutkia typpioksiduulin tuotto- ja kuljetusprosesseja maasta ilmakehään. Typpioksiduulipäästöjä mitattiin maatalous- ja metsämailla sekä kaatopaikalla. Mittauspaikoiksi valittiin sellaisia ekosysteemejä, joiden arvioitiin olevan merkittäviä typpioksiduulin päästölähteitä, mutta joista oli olemassa vain vähän aikaisempaa mittaustietoa. Mittaukset tehtiin gradientti-, kammio- ja kovarianssimenetelmillä. Typpioksiduulin tuotto- ja kuljetusprosesseja tutkittiin laboratorio- ja kenttäkokein. Laboratoriokokeissa havaittiin, että maatalousmaiden typpioksiduulin tuotto lisääntyy radikaalisti maan kosteuden kasvaessa. Maan mikrobiologisten prosessien, nitrifikaation ja denitrifikaation, osuudet typpioksiduulin tuotossa olivat riippuvaisia maalajista. Laboratorio-oloissa tehdyissä kokeissa havaittiin myös, että puiden taimet pystyvät kuljettamaan maaperässä tuotettua typpioksiduulia ilmakehään. Mikäli merkittävä osa maassa tuotetusta typpioksiduulista kulkeutuu ilmakehään puiden kautta, nykyiset arviot metsämaiden N2O-päästöistä voivat olla aliarvio todellisista ekosysteemitason päästöistä. Typpioksiduulipäästöt metsämailta ja kaatopaikalta olivat hyvin vaihtelevia ajan ja mittauspaikan suhteen. Pinta-alallisesti keskiarvoistava kovarianssimenetelmä osoittautui erittäin käyttökelpoiseksi mittausmenetelmäksi ekosysteemitason päästöjen arvioinnissa sekä metsämaalla että kaatopaikalla. Boreaalisen vyöhykkeen kangasmetsän päästöt olivat erittäin pieniä, ja ajoittain metsämaa toimi typpioksiduulin nieluna. Pienistä päästöistä huolimatta, gradienttimenetelmällä havaittiin selkeää vuodenaikaisvaihtelua typpioksiduulin tuotossa. Pääosa typpioksiduulin mikrobiologisesta tuotosta ja kulutuksesta tapahtui maan orgaanisessa pintakerroksessa. Kaatopaikkojen typpioksiduulipäästöt olivat yhdestä kahteen kertaluokkaa suuremmat kuin päästöt maatalousmailta. Kaatopaikkojen pienen pinta-alan vuoksi niiden merkitys Suomen kokonaispäästöihin on kuitenkin pieni. Tutkimus osoitti, että N2O-päästöt erilaisista ekosysteemeistä vaihtelevat huomattavasti ajan ja paikan suhteen. Päästöjen suuren vaihtelun vuoksi lisää päästömittauksia sekä päästövertailuja eri menetelmillä tarvitaan jotta typpioksiduulin virrat maasta ilmakehään voidaan arvioida tarkemmin.

Avainsanat
typpioksiduuli; lähde- ja nieluprosessit; maatalousmaat; kaatopaikat; metsäekosysteemit; kasvillisuuden ja maaperän N<sub>2</sub>O-päästöt; mittausmenetelmät

Tekijä
  • Pihlatie, University of Helsinki, Faculty of Biosciences Sähköposti mari.pihlatie@helsinki.fi (sähköposti)

Julkaistu 13.3.2007

Katselukerrat 6562

Saatavilla https://doi.org/10.14214/df.36 | Lataa PDF

Creative Commons License CC BY-NC-ND 4.0

Osajulkaisut

Pihlatie M., Syväsalo E., Simojoki A., Esala M. and Regina K. 2004. Contribution of nitrification and denitrification to N2O production in peat, clay and loamy sand soils under different soil moisture conditions. Nutrient Cycling in Agroecosystems 70, 135-141.

http://www.springerlink.com/content/x0602w416823721q/

Pihlatie M., Pumpanen J., Rinne J., Ilvesniemi H., Simojoki A., Hari P. and Vesala T. 2006. Gas concentration driven fluxes of nitrous oxide and carbon dioxide in boreal forest soil. Tellus 59B, 458–469.

http://www.blackwellpublishing.com/journal.asp?ref=0280-6509&site=1

Pihlatie M., Ambus P., Rinne J., Pilegaard K. and Vesala T. 2005. Plant-mediated nitrous oxide emissions from beech (Fagus sylvatica) leaves. New Phytologist 168, 93-98.

https://doi.org/10.1111/j.1469-8137.2005.01542.x

Pihlatie M., Rinne J., Ambus P., Pilegaard K., Dorsey J.R., Rannik Ü., Markkanen T., Launiainen S., and Vesala T. 2005. Nitrous oxide emissions from a beech forest floor measured by eddy covariance and soil enclosure techniques. Biogeosciences, 2(4), 377–387.

http://www.biogeosciences.net/2/377/2005/bg-2-377-2005.html

Rinne J., Pihlatie M., Lohila A., Thum T., Aurela M., Tuovinen J.-P., Laurila T. and Vesala T. 2005. Nitrous oxide emission from a municipal landfill. Environmental Science and Technology 39, 7790-7793.

https://doi.org/10.1021/es048416q


Rekisteröidy
Click this link to register to Dissertationes Forestales.
Kirjaudu sisään
Jos olet rekisteröitynyt käyttäjä, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.
Ilmoitukset päivityksistä
Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta
Valitsemasi artikkelit
Lähetä sähköpostiin
Miettinen J., (2007) Burnt area mapping in insular Southeast Asia usi.. Dissertationes Forestales vol. 2007 no. 45 artikkeli 1826 (poista) | Muokkaa kommenttia
Karhu K., (2010) Temperature sensitivity of soil organic matter d.. Dissertationes Forestales vol. 2010 no. 107 artikkeli 1890 (poista) | Muokkaa kommenttia
Rasinmäki J., (2007) Management of multi-scale forest resource data o.. Dissertationes Forestales vol. 2007 no. 49 artikkeli 1830 (poista) | Muokkaa kommenttia
Aalto J., (2015) Seasonal and spatial variation of VOC emissions .. Dissertationes Forestales vol. 2015 no. 208 artikkeli 1991 (poista) | Muokkaa kommenttia
Kankare V., (2015) The prediction of single-tree biomass, logging r.. Dissertationes Forestales vol. 2015 no. 195 artikkeli 1977 (poista) | Muokkaa kommenttia
Wang L., (2011) Factors affecting perceptions of corporate socia.. Dissertationes Forestales vol. 2011 no. 130 artikkeli 1913 (poista) | Muokkaa kommenttia
Muukkonen P., (2006) Forest inventory-based large-scale forest biomas.. Dissertationes Forestales vol. 2006 no. 30 artikkeli 1810 (poista) | Muokkaa kommenttia
Lintunen A., (2013) Crown architecture and its role in species inter.. Dissertationes Forestales vol. 2013 no. 165 artikkeli 1949 (poista) | Muokkaa kommenttia
Fabra-Crespo M., (2015) Perceptions, realities and forest communication Dissertationes Forestales vol. 2015 no. 199 artikkeli 1983 (poista) | Muokkaa kommenttia
Kivinen V.-P., (2007) Design and testing of stand-specific bucking ins.. Dissertationes Forestales vol. 2007 no. 37 artikkeli 1819 (poista) | Muokkaa kommenttia
Hongcheng Z., (2006) Influence of clear-cutting on the risk of wind d.. Dissertationes Forestales vol. 2006 no. 16 artikkeli 1799 (poista) | Muokkaa kommenttia
Penttinen M., (2007) Portfolio management and the competitiveness of .. Dissertationes Forestales vol. 2007 no. 43 artikkeli 1827 (poista) | Muokkaa kommenttia
Karjalainen E., (2006) The visual preferences for forest regeneration a.. Dissertationes Forestales vol. 2006 no. 31 artikkeli 1815 (poista) | Muokkaa kommenttia
Luoma P., (2023) The role and value of data in advancing environm.. Dissertationes Forestales vol. 2023 no. 338 artikkeli 10804 (poista) | Muokkaa kommenttia
Pihlatie M., (2007) Nitrous oxide emissions from selected natural an.. Dissertationes Forestales vol. 2007 no. 36 artikkeli 1818 (poista) | Muokkaa kommenttia
Hakutulokset