Effects of living crown reduction on needle element status of Scots pine
Nuorteva H. (2008). Effects of living crown reduction on needle element status of Scots pine. https://doi.org/10.14214/df.64
Tiivistelmä
Useat eri bioottiset ja abioottiset tekijät luonnossa aiheuttavat neulasmenetystä l. defoliaatiota ja elävän latvuksen äkillistä heikentymistä. Versosurma (entiseltä nimeltään männynversosyöpä) on surmakka-sienen (Gremmeniella abietina) aiheuttama tauti, joka on viime vuosikymmeninä laajalti aiheuttanut mäntyjen elävän latvuksen supistumista ja puiden kuolemaa Skandinaviassa. Erityisesti 1980-luvun pahojen versosurmatuhojen aikaan mäntyjen sairastumista tautiin yritettiin toisinaan todistaa ilman typpi- ja rikkilaskeumien aiheuttamaksi mm. männyn neulasten typpi- ja rikkipitoisuuksien lievästi kohonneilla arvoilla. Defolioituneiden puiden neulasten kohonneita tai alentuneita ravinne- tai alkuainepitoisuuksia käytetään eri puolilla maailmaa joissakin tutkimusraporteissa toisinaan yhä edelleen selityksenä puiden heikkoon kuntoon tai harsuuntumiseen, ajattelematta että itse äkillinen latvuksen supistuminen voisi vaikuttaa puun ravinnetilaan. Tässä väitöskirjassa tutkittiin elävän latvuksen supistumisen pitkäaikaisvaikutuksia männynneulasten alkuainepitoisuuksiin kolmen erillisen kokeen avulla. Latvusuhdetta l. elävän latvuksen pituutta suhteessa puun pituuteen käytettiin neulasmenetyksen määrän arviointikeinona. Tutkimusmateriaali kerättiin vuosina 1987-1996 yhteensä 13 eteläsuomalaisen männikön 488 koepuusta, joista 140 oli versosurmaan sairastunutta, 116 pystykarsittua ja 232 kontrollipuuta. Jokaisen koepuun neulasnäytteestä (yhteensä 968 kpl) analysoitiin 15-17 alkuaineen pitoisuudet. Kaikki väitöskirjan kolme osakoetta osoittivat, että taudin aiheuttama elävän latvuksen supistuminen tai puiden elävien oksien voimakas karsinta voi aiheuttaa pitkäaikaisia ravinnemuutoksia toipuvien mäntyjen uusimmissa neulasissa. Puissa, joiden latvusta versosurma oli pienentänyt n. 50%, oli mm. typpi-, rikki-, mangaani- kalsium- ja booripitoisuudet korkeampia ja magnesium- sekä rautapitoisuudet alempia kuin viereisissä tervelatvuksisissa puissa 5-10 vuoden jälkeen tuhoista. Keinotekoinen voimakas karsinta (n. 70% elävästä latvuksesta) muutti (nosti tai laski) kaikkien analysoitujen 17 alkuaineen neulaspitoisuuksia jossakin määrin seuraavien kolmen vuoden aikana. Aiemmissa tutkimuksissa on yleisesti esitetty, että defoliaatio vaikuttaisi vain vähän männynneulasten ravinnekemiaan. Nyt esitetyn väitöskirjatutkimuksen mukaan taudin tai ihmisen karsinnalla aiheuttama elävän latvuksen äkillinen pieneneminen voi aiheuttaa biologisesti merkittävääkin nousua tai laskua useimpien ravinteiden ja mm. hiilen pitoisuuksissa tuhon jälkeisissä uusissa neulasissa.
Avainsanat
neulasanalyysi;
defoliaatio;
neulasmenetys;
karsinta;
ravinteet;
Pinus sylvestris;
Gremmeniella abietina
-
Nuorteva,
University of Helsinki, Department of Forest Ecology
Sähköposti
heikki.nuorteva@metla.fi
Julkaistu 18.4.2008
Katselukerrat 7480
Saatavilla https://doi.org/10.14214/df.64 | Lataa PDF
Osajulkaisut
Nuorteva, H. & Kurkela, T. 1993. Effects of crown reduction on needle nutrient status of scleroderris-canker-diseased and green-pruned Scots pine. Canadian Journal of Forest Research 23: 1169-1178.
https://doi.org/10.1139/x93-148
Nuorteva, H., Kurkela, T. & Lehto, A. 1998. Rapid living crown reduction caused by Gremmeniella abietina affects foliar nutrient concentrations of Scots pine. European Journal of Forest Pathology 28: 349-360.
https://doi.org/10.1111/j.1439-0329.1998.tb01189.x
Nuorteva, H. 2002. Increased boron concentrations of Scots pine foliage induced by green pruning. Canadian Journal of Forest Research 32: 1434-1440.
https://doi.org/10.1139/x02-066
Nuorteva, H. Artificial pruning induces long-term changes in element
concentrations of Scots pine needles. (Manuscript).
Lähetä sähköpostiin
