Artikkelin koko teksti on saatavilla vain PDF-formaatissa.

Dongxia Wu

Frost hardiness of Scots pine progenies and some woody horticultural cultivars under different preconditioning

Wu D. (2021). Frost hardiness of Scots pine progenies and some woody horticultural cultivars under different preconditioning. https://doi.org/10.14214/df.317

Tiivistelmä

Pakkaskestävyys on yksi boreaalisten puiden ja puuvartisten puutarhakasvien menestymiseen ja kasvuun vaikuttava tekijä. Onnistunut viljely ja kasvatus edellyttää, että taimien sopeutuneisuus kylmiin kasvuolosuhteisiin on testattu, ennen kuin viljelijät ja metsänomistajat käyttävät niitä viljelyssä. Tällä hetkellä ei ole olemassa sopivaa menetelmää, jolla eri alueille sopivat metsäpuiden siemenalkuperät ja hedelmäpuiden ja -pensaiden lajikkeet voitaisiin testata. Tässä tutkimuksessa kehitettiin menetelmä männyn (Pinus sylvestris L.) siemenviljelysjälkeläisten ja neljän puuvartisen puutarhakasvin, eli omenan (Malus domestica Borkh.), pensasmustikan (Vaccinium corymbosum L.), mustaherukan (Ribes nigrum L.) ja päärynän (Pyrus communis L.), eri lajikkeiden pakkaskestävyyden testaukseen. Tutkimus muodostui kolmesta osasta, joiden tavoitteet olivat: i) Kuinka männyn siemenviljelyksen sijainti vaikuttaa jälkeläisten pakkaskestävyyteen, ii) millaisissa oloissa omenapuun, pensasmustikan ja mustaherukan eri lajikkeiden taimet pitää syksyllä esikäsitellä, että niiden pakkaskestävyydessä esiintyvät erot saadaan näkyviin, ja iii) kuinka lyhytaikainen lämpöjakso talvella vaikuttaa päärynälajikkeiden pakkaskestävyyteen. Tavoite oli myös vertailla pakkaskestävyyden testauksessa käytettäviä mittausmenetelmiä.

Ensimmäisen osan materiaali koostui männyn pluspuiden Suomessa ja Ukrainassa sijaitsevien siemenviljelysten jälkeläisistä, sekä luonnonpopulaatioista kerätyistä siemenistä kasvatetuista taimista, joista kustakin oli kolme siemenerää. Taimet karaistiin kontrolloiduissa oloissa kasvatuskammioissa ja pakkaskestävyys testattiin eri altistuslämpötiloissa kahtena ajankohtana karaisukäsittelyn aikana. Toisen osan kokeissa oli mukana kaksi omenalajiketta, kolme pensasmustikkalajiketta ja kolme mustaherukkalajiketta. Taimet karaistiin ensin luonnon oloissa ja sen jälkeen kontrolloiduissa oloissa. Sen jälkeen ne siirrettiin neljään eri esikäsittelylämpötilaan (+3, −3, −7 ja −10 °C). Viikon ja kolmen viikon jälkeen testattiin taimien pakkaskestävyys. Kolmannen osan kokeissa oli kolme päärynälajiketta, joiden karaisu tapahtui luonnon oloissa. Keskitalvella taimet siirrettiin kammioihin, joissa niille annettiin ensin joko 3-4 päivän tai 16 päivän lämpökäsittely +5 asteessa, ja näiden käsittelyjen jälkeen 5-7 päivän kylmäkäsittely -7 asteessa. Kunkin vaiheen lopussa testattiin taimien pakkaskestävyys.

Pakkaskäsittelyt vaikuttivat voimakkaasti männyn siemenviljelmistä ja luonnonpopulaatioista kasvatettujen jälkeläisten eri kasvinosien fysiologiaan ja kasvuun. Siemenviljelyksen sijainnilla ei kuitenkaan havaittu mitään selvää vaikutusta jälkeläisten pakkaskestävyyteen. Paras esikäsittely omenan ja pensasmustikan maksimaalisen pakkaskestävyyden saavuttamiseksi oli 3 viikkoa -3 asteessa, mutta mustaherukalle lyhyempi käsittelyaika samassa lämpötilassa voi olla riittävä. Päärynän taimet reagoivat talvella esiintyneeseen lämpö- ja kylmäjaksoon oletettua vähemmän, eikä lajikkeiden välillä havaittu eroja. Impedanssi- ja ionivuotomenetelmillä määritetyt pakkaskestävyydet eivät poikenneet merkittävästi toisistaan, mutta molemmat yliarvioivat kestävyyttä, kun niitä verrattiin silmämääräisellä menetelmällä määritettyyn tulokseen. Eksotermianalyysillä määritetyssä pakkaskestävyydessä oli muihin menetelmiin verrattuna vähemmän hajontaa, mutta alhaisen lämpötilan eksotermin mittaukseen perustuvan menetelmän käyttöä rajoittaa se, että kyseistä eksotermiä ei havaittu kaikissa näytteissä tai joillakin lajeilla sitä ei esiinny ollenkaan.

Avainsanat
ilmastonmuutos; pakkaskestävyys; karaistuminen; dormanssi; viljelyalue; eksotermianalyysi; impedanssispektroskopia; ionivuoto; pakkastestaus

Tekijä
  • Wu, University of Eastern Finland, Faculty of Science and Forestry, School of Forest Sciences Sähköposti ext.dongxia.wu@luke.fi (sähköposti)

Julkaistu 30.8.2021

Katselukerrat 6266

Saatavilla https://doi.org/10.14214/df.317 | Lataa PDF

Creative Commons License CC BY-NC-ND 4.0

Osajulkaisut

Wu D., Pulkkinen P., Pappinen A., Neyko I., Zhang G., Di B., Heinonen J., Repo T. Frost hardiness of Finnish plus-tree progenies of Scots pine from seed orchards in Finland and Ukraine. Manuscript.

Wu D., Kukkonen S., Luoranen J., Pulkkinen P., Heinonen J., Pappinen A., Repo T. (2019). Influence of late autumn preconditioning temperature on frost hardiness of ap-ple, blueberry and blackcurrant saplings. Scientia Horticulturae 258: 1-9.

https://doi.org/10.1016/j.scienta.2019.108755

Wu D., Palonen P., Lettojärvi I., Finni S., Luoranen J., Repo T. (2020). Rehardening ca-pacity in the shoots and buds of three cultivars of European pear (Pyrus communis [L.]) following a warm spell in midwinter. Scientia Horticulturae 273: 1-8.

https://doi.org/10.1016/j.scienta.2020.109638


Rekisteröidy
Click this link to register to Dissertationes Forestales.
Kirjaudu sisään
Jos olet rekisteröitynyt käyttäjä, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.
Ilmoitukset päivityksistä
Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta
Valitsemasi artikkelit
Lähetä sähköpostiin
Pippuri I., (2015) Airborne laser scanning based forest inventory f.. Dissertationes Forestales vol. 2015 no. 193 artikkeli 1980 (poista) | Muokkaa kommenttia
Xu Q., (2014) Calibration of the tree size distributions by co.. Dissertationes Forestales vol. 2014 no. 182 artikkeli 1964 (poista) | Muokkaa kommenttia
Rautiainen A., (2019) On the optimal regulation of land use sector cli.. Dissertationes Forestales vol. 2019 no. 274 artikkeli 10182 (poista) | Muokkaa kommenttia
Majasalmi T., (2015) Estimation of leaf area index and the fraction o.. Dissertationes Forestales vol. 2015 no. 187 artikkeli 1970 (poista) | Muokkaa kommenttia
Delgado-matas C., (2015) Optimal management of the Umbundu traditional la.. Dissertationes Forestales vol. 2015 no. 178 artikkeli 1967 (poista) | Muokkaa kommenttia
Schiestl-Aalto P., (2017) Modelling intra- and inter-annual growth dynamic.. Dissertationes Forestales vol. 2017 no. 234 artikkeli 6996 (poista) | Muokkaa kommenttia
Windisch J., (2015) Process redesign in development of forest biomas.. Dissertationes Forestales vol. 2015 no. 189 artikkeli 1969 (poista) | Muokkaa kommenttia
Ojanen P., (2014) Estimation of greenhouse gas balance for forestr.. Dissertationes Forestales vol. 2014 no. 176 artikkeli 1959 (poista) | Muokkaa kommenttia
Hovi A., (2015) Towards an enhanced understanding of airborne Li.. Dissertationes Forestales vol. 2015 no. 200 artikkeli 1985 (poista) | Muokkaa kommenttia
Petty A., (2014) Opportunities for cost mitigation and efficiency.. Dissertationes Forestales vol. 2014 no. 175 artikkeli 1958 (poista) | Muokkaa kommenttia
Niskanen A.-M., (2013) Clonal variation in Scots pine (Pinus sylvest.. Dissertationes Forestales vol. 2013 no. 157 artikkeli 1940 (poista) | Muokkaa kommenttia
Laine T., (2017) Mechanized tree planting in Finland and improvin.. Dissertationes Forestales vol. 2017 no. 239 artikkeli 7700 (poista) | Muokkaa kommenttia
Haakana H., (2017) Multi-source forest inventory data for forest pr.. Dissertationes Forestales vol. 2017 no. 243 artikkeli 7767 (poista) | Muokkaa kommenttia
Rissanen K., (2019) Scots pine resin and BVOC emissions in relation .. Dissertationes Forestales vol. 2019 no. 283 artikkeli 10275 (poista) | Muokkaa kommenttia
Pasanen H., (2017) Ecological effects of disturbance-based restorat.. Dissertationes Forestales vol. 2017 no. 244 artikkeli 7781 (poista) | Muokkaa kommenttia
Häyrinen L., (2019) Finnish forest owner objectives as indicators fo.. Dissertationes Forestales vol. 2019 no. 280 artikkeli 10222 (poista) | Muokkaa kommenttia
Korpunen H., (2015) Activity-based costing method in forest industry.. Dissertationes Forestales vol. 2015 no. 203 artikkeli 1989 (poista) | Muokkaa kommenttia
Janse G., (2007) Communication in forest policy decision-making i.. Dissertationes Forestales vol. 2007 no. 48 artikkeli 1833 (poista) | Muokkaa kommenttia
Favada I. M., (2007) Econometric models of Finnish non-industrial pri.. Dissertationes Forestales vol. 2007 no. 46 artikkeli 1828 (poista) | Muokkaa kommenttia
Wu D., (2021) Frost hardiness of Scots pine progenies and some.. Dissertationes Forestales vol. 2021 no. 317 artikkeli 10626 (poista) | Muokkaa kommenttia
Hakutulokset