Artikkelin koko teksti on saatavilla vain PDF-formaatissa.

Päivi Hokkanen

Vegetation patterns of boreal herb-rich forests in the Koli region, eastern Finland: classification, environmental factors and conservation aspects

Hokkanen P. (2006). Vegetation patterns of boreal herb-rich forests in the Koli region, eastern Finland: classification, environmental factors and conservation aspects. https://doi.org/10.14214/df.27

Tiivistelmä

Tässä väitöskirjassa on tarkasteltu lehtokasvillisuuden rakennetta, vaateliaiden ja uhanalaisten lajien esiintymistä, lehtojen luokittelua ja kasvillisuuteen vaikuttavia ympäristötekijöitä. Tavoitteena on ollut tuottaa tutkittua tietoa, jota voitaisiin soveltaa sekä käytännön metsätaloudessa että suojelualueiden suunnittelussa. Tutkimusta varten Kolin alueelta, Itä-Suomesta, valittiin 101 lehtometsäkuviota. Lehtokasvillisuuden rakennetta sekä kasviyhdyskuntien ja niihin vaikuttavien ympäristömuuttujien suhteita selvitettiin ja havainnollistettiin ekologisten monimuuttujamenetelmien, kuten kaksisuuntaisen indikaattorilajianalyysin (TWINSPAN), oikaistun korrespondenssianalyysin (DCA) ja kanonisen korrespondenssianalyysin (CCA) avulla. Vaateliaiden ja uhanalaisten lajien esiintymistä, esiintymisen säännönmukaisuutta ja kasviyhdyskuntien sisäkkäistä rakennetta tutkittiin nollamalleihin perustuvien menetelmien RANDNEST:in ja NESTCALC:in avulla. Tulokset olivat seuraavat: 1) Kolin lehtojen kasvillisuus ja tyypit vastasivat melko hyvin muita Itä- ja Pohjois-Suomessa tutkittuja lehtoja. 2) Monimuuttujamenetelmillä tehty luokittelu vastasi melko hyvin maastossa tehtyä luokittelua, ja se täydensi maastoluokittelua. 3) Hyvin tarkkaa luokittelua varten tarvittiin sekä putkilokasveja että sammalia. 4) Kasvupaikan kosteus ja ravinteisuus olivat tärkeimmät lehtokasvillisuuden rakenteeseen vaikuttavat ympäristötekijät. 5) Kasvillisuudessa ja maaperässä oli selviä merkkejä pitkäaikaisesta ihmisen toiminnasta. 6) Tutkittujen lehtojen maaperä oli huomattavasti happamampi kuin aiemmin tutkittujen lehtojen maaperä. 7) Sammalet reagoivat herkemmin pinnanmuotojen vaihteluun ja puuston rakenteeseen kuin putkilokasvit. 8) Suurella laikulla oli keskimäärin enemmän vaateliaita ja uhanalaisia putkilokasveja kuin pienellä laikulla. Kun tarkasteluun otettiin yhteispinta-alaltaan toisiaan vastaava määrä pieniä ja suuria laikkuja, havaittiin että useilla pienillä laikuilla oli enemmän vaateliaita lehtolajeja kuin muutamalla pinta-alaltaan vastaavalla suurella laikulla. Tässä tutkimuksessa tehtyä lehtojen luokittelua ei kuitenkaan voi soveltaa muille alueille, sillä tutkittujen lehtojen kasvillisuudessa ja tyypeissä on useita Kolin alueelle ainutlaatuisia piirteitä. Vaikka sammalet tarkentavatkin lehtojen luokittelua, putkilokasvit ovat riittäviä lehtotyyppien kuvaamiseen, siksi luokittelun tulisi perustua ensisijaisesti putkilokasveihin. Lehtojen luokittelua vaikeuttaa se, että suurin osa alueen lehdoista on jo pitkään ollut ihmisen toiminnan muovaamia ja puustoltaan suhteellisen nuoria. Tämän vuoksi on vaikea ennustaa millaisia lehtoa alueella on tulevaisuudessa; jos ne muuttuvat, muuttuvatko ne toisenlaisiksi lehdoiksi, kangasmetsiksi tai lehtokorviksi. Lehtokasvillisuuden, etenkin uhanalaisten lajien ja harvinaisten lehtotyyppien kannalta on tärkeää suojella riittävän laajoja alueita, mutta pienialaiset suojellut alueet kuten esimerkiksi metsälain tarkoittamat avainbiotoopit ovat merkittäviä täydentämään suojelua.

Avainsanat
maaperän ominaisuudet; metsätyyppi; putkilokasvit; sammalet; suojelualueverkosto; vaateliaat lehtolajit

Tekijä
  • Hokkanen, University of Joensuu, Faculty of Forestry Sähköposti paivi.hokkanen@joensuu.fi (sähköposti)

Julkaistu 22.9.2006

Katselukerrat 6173

Saatavilla https://doi.org/10.14214/df.27 | Lataa PDF

Creative Commons License CC BY-NC-ND 4.0

Osajulkaisut

Hokkanen, P. 2003. Vascular plant communities in boreal herb-rich forests in Koli, eastern Finland. Annales Botanici Fennici 40: 153-176.

http://www.sekj.org/AnnBot.html

Hokkanen, P. 2004. Bryophyte communities in herb-rich forests in Koli, eastern Finland: comparison of forest classifications based on bryophytes and vascular plants. Annales Botanici Fennici 41: 331-365.

http://www.sekj.org/AnnBot.html

Hokkanen, P. 2006. Environmental patterns and gradients in the vascular plants and bryophytes of eastern Fennoscandian herb-rich forests. Forest Ecology and Management 229: 73-87.

https://doi.org/10.1016/j.foreco.2006.03.025

Hokkanen, P., Kouki, J. & Komonen, A. Nestedness, SLOSS and conservation network of boreal herb-rich forests. (Submitted manuscript).


Rekisteröidy
Click this link to register to Dissertationes Forestales.
Kirjaudu sisään
Jos olet rekisteröitynyt käyttäjä, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.
Ilmoitukset päivityksistä
Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta
Valitsemasi artikkelit
Lähetä sähköpostiin
Suominen T., (2021) Modelling for Sustainability Impact Assessment Dissertationes Forestales vol. 2021 no. 322 artikkeli 10678 (poista) | Muokkaa kommenttia
Lukkarinen A., (2013) Growth rhythm, height growth and survival of Rus.. Dissertationes Forestales vol. 2013 no. 160 artikkeli 1944 (poista) | Muokkaa kommenttia
Niinistö S., (2015) Soil CO2 efflux in boreal pine forest.. Dissertationes Forestales vol. 2015 no. 194 artikkeli 1978 (poista) | Muokkaa kommenttia
Aaltonen H., (2020) Carbon dynamics in forest fire affected permafro.. Dissertationes Forestales vol. 2020 no. 288 artikkeli 10332 (poista) | Muokkaa kommenttia
Haapanen R., (2014) Feature extraction and selection in remote sensi.. Dissertationes Forestales vol. 2014 no. 181 artikkeli 1963 (poista) | Muokkaa kommenttia
Hynninen A., (2011) Use of wetland buffer areas to reduce nitrogen t.. Dissertationes Forestales vol. 2011 no. 129 artikkeli 1916 (poista) | Muokkaa kommenttia
Mattila O., (2015) Towards service-dominant thinking in the Finnish.. Dissertationes Forestales vol. 2015 no. 198 artikkeli 1982 (poista) | Muokkaa kommenttia
Ťupek B., (2020) Environmental controls of boreal forest soil CO<.. Dissertationes Forestales vol. 2020 no. 303 artikkeli 10439 (poista) | Muokkaa kommenttia
Altimir N., (2006) The ozone transfer between atmosphere and vegeta.. Dissertationes Forestales vol. 2006 no. 28 artikkeli 1809 (poista) | Muokkaa kommenttia
Tikkanen J., (2006) Osapuolten välinen yhteistyö yksityismetsien suu.. Dissertationes Forestales vol. 2006 no. 26 artikkeli 1813 (poista) | Muokkaa kommenttia
Tanskanen H., (2007) Fuel conditions and fire behavior characteristic.. Dissertationes Forestales vol. 2007 no. 40 artikkeli 1825 (poista) | Muokkaa kommenttia
Toivonen R., (2011) Dimensionality of quality from a customer perspe.. Dissertationes Forestales vol. 2011 no. 114 artikkeli 1896 (poista) | Muokkaa kommenttia
Torniainen T., (2009) Institutions and forest tenure in the Russian fo.. Dissertationes Forestales vol. 2009 no. 95 artikkeli 1878 (poista) | Muokkaa kommenttia
Arevalo J., (2011) International perceptions of university forestry.. Dissertationes Forestales vol. 2011 no. 128 artikkeli 1912 (poista) | Muokkaa kommenttia
Prinz R., (2019) Improving performance and energy efficiency of b.. Dissertationes Forestales vol. 2019 no. 276 artikkeli 10203 (poista) | Muokkaa kommenttia
Vihervuori L., (2015) Ecological interactions between herbivores and s.. Dissertationes Forestales vol. 2015 no. 196 artikkeli 1981 (poista) | Muokkaa kommenttia
Hyvönen P., (2007) The updating of forest resource data for managem.. Dissertationes Forestales vol. 2007 no. 38 artikkeli 1823 (poista) | Muokkaa kommenttia
Havimo M., (2010) Variation in tracheid cross-sectional dimensions.. Dissertationes Forestales vol. 2010 no. 108 artikkeli 1891 (poista) | Muokkaa kommenttia
Hyvärinen E., (2006) Green-tree retention and controlled burning in r.. Dissertationes Forestales vol. 2006 no. 21 artikkeli 1804 (poista) | Muokkaa kommenttia
Hokkanen P., (2006) Vegetation patterns of boreal herb-rich forests .. Dissertationes Forestales vol. 2006 no. 27 artikkeli 1811 (poista) | Muokkaa kommenttia
Hakutulokset