Artikkelin koko teksti on saatavilla vain PDF-formaatissa.

Sakari Sarkkola

Stand structural dynamics on pristine and managed boreal peatlands

Sarkkola S. (2006). Stand structural dynamics on pristine and managed boreal peatlands. https://doi.org/10.14214/df.29

Tiivistelmä

Suot ja suometsät ovat Suomen luonnolle merkittävä ekologinen ominaispiirre. Ojitetut suometsät, joita on maassamme vajaat 5 milj. ha, muodostavat merkittävän puuraaka-aineen varannon. Toisaalta taas luonnontilaisten soiden metsät ovat tärkeitä luonnontilaisenkaltaisten metsien alueita. Suometsien puuston rakenne ja sen pitkäaikainen kehitys ovat kuitenkin olleet huonosti tunnettuja. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää metsien rakenne ja sukkessiodynamiikka toisaalta luonnontilaisten soiden ja toisaalta ojitettujen soiden metsissä. Tutkimuksessa selvitettiin lisäksi miten metsikön sisäiset ja ulkoiset tekijät sekä metsänkäsittely vaikuttavat puuston rakenteeseen ja kehitykseen mänty ja kuusivaltaisissa metsiköissä. Luonnontilaisten suopuustojen tutkimuksessa hyödynnettiin inventointipohjaista metsikkökoeala-aineistoa, kun taas ojitetuista suometsistä oli käytössä pitkäaikaiseen seurantaan perustuva metsikköaikasarja-aineisto. Aineistot kattoivat keskeisimmät turvemaiden kasvupaikkatyypit Suomessa. Metsikön rakennetta ja sukkessiota tutkittiin luonnontilaisten suometsien puustoissa tarkastelemalla läpimitta- ja ikäjakaumien ominaisuuksia ja vertaamalla niitä suhteessa ilmastollisiin alueisiin ja kasvupaikkatyyppeihin. Ojitettujen suometsien puustojen läpimittajakaumat parametrisoitiin ja niitä mallitettiin lineaarista sekamallitekniikkaa hyödyntäen. Tulokset osoittivat, että luonnontilaisilla soilla sekä ilmasto että kasvupaikan ekohydrologiset ominaisuudet ovat hyvin tärkeitä puuston rakennetta muovaavia ja sukkessiota ohjaavia tekijöitä. Ne vaikuttavat merkittävästi metsikön dynamiikkaan vielä suon kuivumisen jälkeenkin huolimatta kuivatuksen aiheuttamasta pintakasvillisuuden muutoksesta sekä puuston lisääntyneestä kasvusta ja järeytymisestä. Runsaspuustoisilla soilla puiden välinen kilpailu on kuitenkin merkittävä puuston kehitystä muovaava tekijä. Luonnontilaisilla soilla puiden ikä- ja kokovaihtelu kasvoivat metsikön iän kasvaessa, mutta tämä suuntaus tasoittui vähitellen metsikön keski-iän ylittäessä 100 vuotta. Ojituksen jälkeen metsikön erikokoisrakenteisuus aluksi äärevöityi lisääntyneen aukkopaikkojen taimettumisen vuoksi. Tämä rakenteen muutos oli suurempaa alkuaan sekatyyppiä edustavilla mäntyvaltaisilla soilla kuin aidoilla puustoisilla kasvupaikoilla. Toisaalta sekatyypin kasvupaikoille oli lisäksi ominaista valtapuuston alle ajanmittaan muodostuva hieskoivu-kuusialikasvos. Puuston kokovaihtelu alkoi kuitenkin pienentyä 20-30 vuoden kuluttua ojituksesta mm. lisääntyneen kilpailun aiheuttaman pienten puiden kuolemisen vuoksi, ja puuston rakenne tasoittui 40-50 vuoden kuluttua ojituksesta. Yli 60 vuotta vanhoilla ojitusalueilla metsien rakenne alkaa puolestaan saada jo vanhojen metsien piirteitä. Suometsät osoittautuivat dynaamisemmiksi puupopulaatioiksi kuin aiemmin on arveltu. Luonnontilaisilla soilla puuston kehityksellä voi olla useita erilaisia suuntia ja metsikön kehityksessä ei voida erottaa selviä kehitysvaiheita. Ojitusalueilla puustot taas kehittyvät yhdenmukaisemmin tasarakenteiseen suuntaan ja niiden sukkessiossa voidaan erottaa vähintään kolme kehitysvaihetta. Harvennukset vaikuttavat vain vähän metsikön kehityksen suuntaan. Tutkimuksessa saatua tietoa voidaan hyödyntää esim. metsäsuunnittelussa ja suometsien metsänhoidollisten menetelmien valinnassa sekä arvioitaessa mm. ilmastonmuutoksen vaikutuksia pohjoisten metsäisten soiden ekosysteemeihin.

Avainsanat
suometsä; turvemaa; ojitusalue; puuston rakenne; metsän sukkessio; puuston läpimittajakauma

Tekijä
  • Sarkkola, University of Helsinki, Department of Forest Ecology Sähköposti sakari.sarkkola@helsinki.fi (sähköposti)

Julkaistu 25.9.2006

Katselukerrat 6146

Saatavilla https://doi.org/10.14214/df.29 | Lataa PDF

Creative Commons License CC BY-NC-ND 4.0

Osajulkaisut

Sarkkola, S., Hökkä, H. & Penttilä, T. Size and age structures of Scots pine on pristine boreal mires in Finland: implications for stand dynamics. (Submitted manuscript).

Sarkkola, S., Alenius, V., Hökkä, H., Laiho, R., Päivänen, J. & Penttilä, T. 2003. Changes in structural inequality in Norway spruce stands on peatland sites after water-level drawdown. Canadian Journal of Forest Research 33: 222-231.

http://pubs.nrc-cnrc.gc.ca/cgi-bin/rp/rp2_desc_e?cjfr

Sarkkola, S., Hökkä, H., Laiho, R., Päivänen, J. & Penttilä, T. 2005. Stand structural dynamics on drained peatlands dominated by Scots pine. Forest Ecology and Management 206: 135-152.

http://www.elsevier.com/wps/find/journaldescription.cws_home/503310/description#description

Sarkkola, S., Hökkä, H., & Penttilä, T. 2004. Natural development of stand structure in peatland Scots pine following drainage: results based on long- term monitoring of permanent sample plots. Silva Fennica 38: 405-412.

https://doi.org/10.14214/sf.408


Rekisteröidy
Click this link to register to Dissertationes Forestales.
Kirjaudu sisään
Jos olet rekisteröitynyt käyttäjä, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.
Ilmoitukset päivityksistä
Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta
Valitsemasi artikkelit
Lähetä sähköpostiin
Barbero López A., (2020) Recovery of antifungal compounds from wood and c.. Dissertationes Forestales vol. 2020 no. 308 artikkeli 10474 (poista) | Muokkaa kommenttia
Suominen M., (2018) Harvested and burned forests as habitats for pol.. Dissertationes Forestales vol. 2018 no. 267 artikkeli 10090 (poista) | Muokkaa kommenttia
Jyske T., (2008) The effects of thinning and fertilisation on woo.. Dissertationes Forestales vol. 2008 no. 55 artikkeli 1838 (poista) | Muokkaa kommenttia
Löfman S., (2006) Changes in forest landscape structure in souther.. Dissertationes Forestales vol. 2006 no. 32 artikkeli 1814 (poista) | Muokkaa kommenttia
Väänänen R., (2008) Phosphorus retention in forest soils and the fun.. Dissertationes Forestales vol. 2008 no. 60 artikkeli 1846 (poista) | Muokkaa kommenttia
Kangas H.-L., (2012) Renewable Energy and Climate Policies: Studies i.. Dissertationes Forestales vol. 2012 no. 136 artikkeli 1923 (poista) | Muokkaa kommenttia
Viherä-Aarnio A., (2009) Effects of seed origin latitude on the timing of.. Dissertationes Forestales vol. 2009 no. 87 artikkeli 1872 (poista) | Muokkaa kommenttia
Tahvanainen V., (2020) The availability and supply of marketed mushroom.. Dissertationes Forestales vol. 2020 no. 291 artikkeli 10325 (poista) | Muokkaa kommenttia
Danquah J. A., (2012) Restoration of degraded dry semideciduous forest.. Dissertationes Forestales vol. 2012 no. 148 artikkeli 1931 (poista) | Muokkaa kommenttia
Liu C., (2024) Whole-tree Lagrangian optimal stomata model and .. Dissertationes Forestales vol. 2024 no. 356 artikkeli 24009 (poista) | Muokkaa kommenttia
Muukkonen P., (2006) Forest inventory-based large-scale forest biomas.. Dissertationes Forestales vol. 2006 no. 30 artikkeli 1810 (poista) | Muokkaa kommenttia
Torniainen T., (2009) Institutions and forest tenure in the Russian fo.. Dissertationes Forestales vol. 2009 no. 95 artikkeli 1878 (poista) | Muokkaa kommenttia
Havimo M., (2010) Variation in tracheid cross-sectional dimensions.. Dissertationes Forestales vol. 2010 no. 108 artikkeli 1891 (poista) | Muokkaa kommenttia
Gort-Oromi J., (2010) Effects of genetic entry and spacing on growth a.. Dissertationes Forestales vol. 2010 no. 110 artikkeli 1893 (poista) | Muokkaa kommenttia
Hyvärinen E., (2006) Green-tree retention and controlled burning in r.. Dissertationes Forestales vol. 2006 no. 21 artikkeli 1804 (poista) | Muokkaa kommenttia
Sarkkola S., (2006) Stand structural dynamics on pristine and manage.. Dissertationes Forestales vol. 2006 no. 29 artikkeli 1812 (poista) | Muokkaa kommenttia
Hakutulokset