Artikkelin koko teksti on saatavilla vain PDF-formaatissa.

Saija Huuskonen

Nuorten männiköiden kehitys - taimikonhoito ja ensiharvennus

Huuskonen S. (2008). Nuorten männiköiden kehitys - taimikonhoito ja ensiharvennus. https://doi.org/10.14214/df.62

Tiivistelmä

Tutkimuksessa tarkastellaan metsikön sijainnin, kasvupaikan, syntytavan ja taimikonhoidon vaikutusta nuorten tasaisten ja puhtaiden männiköiden metsänhoidolliseen tilaan ja kehitykseen. Lisäksi työssä arvioidaan ensiharvennuksen ajoituksen ja voimakkuuden tuotos- ja tuottovaikutuksia aina kiertoajan loppuun asti. Nuorten männiköiden tiheys, ulkoinen laatu ja metsikkötason kasvumallien laadinta perustuvat Metsäntutkimuslaitoksen talousmetsien taimikoiden inventointikokeisiin (TINKA) (kolme mittauskertaa, 192 metsikköä). Taimikonhoidon vaikutus metsikön kehitykseen pohjautuu Metsäntutkimuslaitoksen järjestettyihin taimikkokokeisiin (13 metsikköä, 169 koealaa). Ensiharvennuksen ajoituksen ja voimakkuuden vaikutus metsikön tuotokseen ja tuottoon perustuu Metsähallituksen 27 ensiharvennusmetsikön mittauksiin ja metsikön jatkokehityksen ennusteisiin MOTTI-ohjelmistolla. Työ koostuu neljästä osajulkaisusta ja niiden yhdistelmästä. Tutkimuksessa laadittiin koko maan kattavat metsikkötason kasvumallit, joilla pystytään kuvaamaan luotettavasti nuorten, kasvatuskelpoisten mäntyjen kehitys ensiharvennusvaiheeseen saakka. Nuorten, 1970–1980-luvulla perustettujen, männiköiden tiheys on kohtalaisen alhainen. Lisäksi nuorissa männiköissä on paljon ulkoisia laatuvikoja. Heikko laatu yhdistettynä kohtalaisen alhaiseen tiheyteen johtaa laatuharvennustarpeeseen, mikäli halutaan kasvattaa laatupuuta. Pohjois-Suomessa metsikön valtapuista vain 20 % on hyvälaatuisia. Tämä tarkoittaa sitä, että hyvälaatuisia valtapuita ei ole tarpeeksi kasvatettavaksi kiertoajan loppuun asti. Aikainen ja lievä taimikonhoito (valtapituus 3 metriä, tiheys 3000 puuta hehtaarilla taimikonhoidon jälkeen) lisää ensiharvennuskertymää 40 % verrattuna myöhäiseen ja voimakkaampaan taimikonhoitoon (valtapituus 7 metriä, tiheys 2000 puuta hehtaarilla taimikonhoidon jälkeen). Taimikonhoidon ajoituksen ja voimakkuuden vaikutusta ensiharvennuksen ainespuukertymään voidaan tarkastella työssä laadituilla malleilla käytännön metsäsuunnittelutilanteissa. Ensiharvennuksen ainespuukertymä kaksinkertaistuu, kun ensiharvennusta viivästetään 12 metrin valtapituusvaiheesta 16 metrin valtapituusvaiheeseen tai vastaavasti 10 vuodella. Ensiharvennuksen viivästäminen 10 vuodella lisää ensiharvennuksen kantorahatuloja 65 % (330 €/ha, 4 %:n laskentakorkokannalla). Kantohintojen vaihtelu tai laskentakorkokannan muutokset eivät heikennä ensiharvennuksen viivästämisen kannattavuutta hoidetuissa nuorissa metsissä. Ensiharvennuksen viivästäminen edellyttää, että taimikonhoito on tehty ajallaan eikä metsikön laatunäkökohtiin tarvitse kiinnittää erityistä huomiota. Ensiharvennuksen viivästämisellä 10 vuodella ei ole merkittävää vaikutusta koko kiertoajan tuotokseen (m3/ha) tai kantorahatulojen nykyarvoon (€/ha) 0–4 %:n laskentakorkokannoilla.

Avainsanat
taimikonhoito; mänty; <em>Pinus sylvestris</em>; ensiharvennus; kasvu ja tuotos; metsikkötason kasvumalli

Tekijä
  • Huuskonen, Helsingin yliopisto, Metsäekologian laitos Sähköposti saija.huuskonen@helsinki.fi (sähköposti)

Julkaistu 9.4.2008

Katselukerrat 6305

Saatavilla https://doi.org/10.14214/df.62 | Lataa PDF

Creative Commons License CC BY-NC-ND 4.0

Osajulkaisut

Huuskonen, S., Hynynen, J. & Ojansuu, R. 2008. Stand characteristics and external quality of young Scots pine stands in Finland. Silva Fennica 42(3): 397–412.

https://doi.org/10.14214/sf.245

Huuskonen, S. & Miina, J. 2006. Stand-level growth models for young Scots pine stands in Finland. Forest Ecology and Management 241: 49–61.

https://doi.org/10.1016/j.foreco.2006.12.024

Huuskonen, S. & Hynynen, J. 2006. Timing and intensity of precommercial thinning and their effects on the first commercial thinning in Scots pine stands. Silva Fennica 40(4): 645–662.

https://doi.org/10.14214/sf.320

Huuskonen, S. & Ahtikoski, A. 2005. Ensiharvennuksen ajoituksen ja voimakkuuden vaikutus kuivahkon kankaan männiköiden tuotokseen ja tuottoon. Metsätieteen aikakauskirja 2/2005: 99–115.

http://www.metla.fi/aikakauskirja/full/ff05/ff052099.pdf


Rekisteröidy
Click this link to register to Dissertationes Forestales.
Kirjaudu sisään
Jos olet rekisteröitynyt käyttäjä, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.
Ilmoitukset päivityksistä
Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta
Valitsemasi artikkelit
Lähetä sähköpostiin
Berka A. L., (2018) Communitarian approaches to sustainable developm.. Dissertationes Forestales vol. 2018 no. 254 artikkeli 9995 (poista) | Muokkaa kommenttia
Lehtonen A., (2005) Carbon stocks and flows in forest ecosystems bas.. Dissertationes Forestales vol. 2005 no. 11 artikkeli 1794 (poista) | Muokkaa kommenttia
Mäkiranta P., (2012) Heterotrophic soil respiration in drained peatla.. Dissertationes Forestales vol. 2012 no. 140 artikkeli 1897 (poista) | Muokkaa kommenttia
Baul T. K., (2018) Climate impacts of carbon sequestration of fores.. Dissertationes Forestales vol. 2018 no. 255 artikkeli 10007 (poista) | Muokkaa kommenttia
Laitila J., (2012) Methodology for choice of harvesting system for .. Dissertationes Forestales vol. 2012 no. 143 artikkeli 1929 (poista) | Muokkaa kommenttia
Eyvindson K., (2012) Integration of preference elicitation and the de.. Dissertationes Forestales vol. 2012 no. 147 artikkeli 1930 (poista) | Muokkaa kommenttia
Nuorteva H., (2008) Effects of living crown reduction on needle elem.. Dissertationes Forestales vol. 2008 no. 64 artikkeli 1845 (poista) | Muokkaa kommenttia
Danquah J. A., (2012) Restoration of degraded dry semideciduous forest.. Dissertationes Forestales vol. 2012 no. 148 artikkeli 1931 (poista) | Muokkaa kommenttia
Muinonen E., (2018) Optical data-driven multi-source forest inventor.. Dissertationes Forestales vol. 2018 no. 256 artikkeli 10029 (poista) | Muokkaa kommenttia
Pascual Arranz A., (2018) Improving forest management planning by means of.. Dissertationes Forestales vol. 2018 no. 257 artikkeli 10020 (poista) | Muokkaa kommenttia
Helenius P., (2005) Extension of the planting period of Norway spruc.. Dissertationes Forestales vol. 2005 no. 3 artikkeli 1786 (poista) | Muokkaa kommenttia
Liu C., (2024) Whole-tree Lagrangian optimal stomata model and .. Dissertationes Forestales vol. 2024 no. 356 artikkeli 24009 (poista) | Muokkaa kommenttia
Poorazimy M., (2025) Laser scanning for tree growth measurements: lin.. Dissertationes Forestales vol. 2025 no. 372 artikkeli 25009 (poista) | Muokkaa kommenttia
Räisänen T., (2008) Impacts of climate change and forest management .. Dissertationes Forestales vol. 2008 no. 72 artikkeli 1857 (poista) | Muokkaa kommenttia
Tanskanen N., (2005) Aluminium chemistry in ploughed podzolic forest .. Dissertationes Forestales vol. 2005 no. 15 artikkeli 1798 (poista) | Muokkaa kommenttia
Larjavaara M., (2005) Climate and forest fires in Finland – influence .. Dissertationes Forestales vol. 2005 no. 5 artikkeli 1788 (poista) | Muokkaa kommenttia
Malmivaara-Lämsä M., (2008) Effects of recreational use and fragmentation on.. Dissertationes Forestales vol. 2008 no. 54 artikkeli 1837 (poista) | Muokkaa kommenttia
Härkönen S., (2012) Estimating forest growth and carbon balance base.. Dissertationes Forestales vol. 2012 no. 138 artikkeli 1921 (poista) | Muokkaa kommenttia
Vanhatalo A., (2018) Long-term dynamics of BVOC production, storage a.. Dissertationes Forestales vol. 2018 no. 253 artikkeli 9991 (poista) | Muokkaa kommenttia
Nghikembua M. T., (2024) Wildlife activity patterns and encroaching woody.. Dissertationes Forestales vol. 2024 no. 353 artikkeli 24005 (poista) | Muokkaa kommenttia
Huuskonen S., (2008) Nuorten männiköiden kehitys - taimikonhoito ja e.. Dissertationes Forestales vol. 2008 no. 62 artikkeli 1844 (poista) | Muokkaa kommenttia
Hakutulokset