Artikkelin koko teksti on saatavilla vain PDF-formaatissa.

Henna Vartiamäki

The efficacy and potential risks of controlling sprouting in Finnish birches (Betula spp.) with the fungal decomposer Chondrostereum purpureum

Vartiamäki H. (2009). The efficacy and potential risks of controlling sprouting in Finnish birches (Betula spp.) with the fungal decomposer Chondrostereum purpureum. https://doi.org/10.14214/df.93

Tiivistelmä

Lehtipuiden nopea kasvu ja vesominen ovat ongelmana monilla kohteilla, kuten havupuutaimikoissa, voimajohtojen alla ja tienvarsilla. Tehokkaita kemiallisia vesakontorjunta-aineita käytettiin runsaasti vielä 1980-luvulla, mutta niiden käytöstä on lähes kokonaan luovuttu haitallisten ympäristövaikutusten vuoksi. Nykyään vallitseva vesakontorjuntamenetelmä on mekaaninen vesakontorjunta raivaussahan tai -koneiden avulla. Ongelmana on, että lehtipuut kasvattavat nopeasti uusia vesoja katkaistujen tilalle ja raivaus joudutaan suorittamaan uudelleen muutaman vuoden välein. Niinpä uusien tehokkaampien ja ympäristölle ystävällisten vesakontorjuntamenetelmien kehittäminen on tulevaisuuden haaste. Biologisen vesakontorjunnan mahdollisuuksia on tutkittu 1980-luvulta lähtien mm. Hollannissa ja Kanadassa. Biologiseen vesakontorjuntaan on käytetty purppuranahakka (Chondrostereum purpureum) -nimistä lahottajasientä, jonka rihmastoa on ruiskutettu vastakatkaistuille kantopinnoille. Sienen on todettu olevan varteenotettava vaihtoehto eri lehtipuulajien vesakontorjunnassa ja sen hyödyntämisestä on kiinnostuttu viime vuosina myös Suomessa. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, soveltuuko purppuranahakka koivun biologiseen vesakontorjuntaan Suomen olosuhteissa ja tutkia sienen vaikutusmekanismeja vesomisen estäjänä kannossa. Lisäksi selvitettiin menetelmän käytöstä mahdollisesti aiheutuvia ympäristövaikutuksia. Tulokset osoittivat, että purppuranahakkakäsittely vähensi selvästi koivun vesomista: sekä kuolleiden kantojen määrä että elävien vesojen määrä per kanto väheni käsittelyn seurauksena. Käsittelyllä ei kuitenkaan ollut vaikutusta elävien vesojen pituuskasvuun. Eri sieniyksilöiden välillä oli selviä eroja tehokkuudessa estää vesojen muodostumista: sieniyksilöt, jotka tuottivat paljon ligninolyyttisiä entsyymejä, näyttivät estävän vesojen muodostumista tehokkaimmin. Käsittelyajankohdalla oli vaikutusta purppuranahakkakäsittelyn tehoon: tehokkain aika suorittaa käsittely oli touko-heinäkuussa. Pohjoismaisten ja baltialaisten purppuranahakkapopulaatioiden geneettisen monimuotoisuuden sisäinen vaihtelu oli suurta, mutta alueellisia eroja ei havaittu. Näin ollen mitä tahansa paikallista purppuranahakkakantaa voidaan käyttää vesakontorjunnassa ilman riskiä, että siirrettäisiin harvinaisia perimätyyppejä uusille alueille. Tulokset kuitenkin osoittivat, että käsitellyn alueen läheisyydessä karsituilla koivuilla voi olla suurentunut riski saada purppuranahakkatartunta keväällä. Näin ollen koivujen karsimista käsitellyn alueen läheisyydessä tulisi välttää keväällä muutama vuosi käsittelyn jälkeen.

Avainsanat
biokontrolli; vesakoituminen; valkolahottaja

Tekijä
  • Vartiamäki, University of Helsinki, Department of Forest Ecology Sähköposti hv@nn.fi (sähköposti)

Julkaistu 20.8.2009

Katselukerrat 7947

Saatavilla https://doi.org/10.14214/df.93 | Lataa PDF

Creative Commons License CC BY-NC-ND 4.0

Osajulkaisut

Vartiamäki, H., Uotila, A., Vasaitis, R. & Hantula, J. 2008. Genetic diversity in Nordic and Baltic populations of Chondrostereum purpureum: a potential herbicide biocontrol agent. Forest Pathology 38: 381–393.

https://doi.org/10.1111/j.1439-0329.2008.00551.x

Vartiamäki, H., Maijala, P., Uotila, A. & Hantula, J. 2008. Characterization of growth and enzyme production of Chondrostereum purpureum isolates and correlation of these characteristics with their capability to prevent sprouting of birch in field. Biological Control 47: 46-54.

https://doi.org/10.1016/j.biocontrol.2008.06.005

Vartiamäki, H., Hantula, J. & Uotila, A. 2009. Effect of application time on the efficacy of Chondrostereum purpureum treatment against the sprouting of birch in Finland. Canadian Journal of Forest Research 39: 731-739.

https://doi.org/10.1139/X09-009

Vartiamäki, H., Hantula, J. & Uotila, A. Susceptibility of Silver birch pruning wounds to infection by white-rot fungus (Chondrostereum purpureum), a potential bioherbicide. Silva Fennica. In press.

https://doi.org/10.14214/sf.179


Rekisteröidy
Click this link to register to Dissertationes Forestales.
Kirjaudu sisään
Jos olet rekisteröitynyt käyttäjä, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.
Ilmoitukset päivityksistä
Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta
Valitsemasi artikkelit
Lähetä sähköpostiin
Vihervuori L., (2015) Ecological interactions between herbivores and s.. Dissertationes Forestales vol. 2015 no. 196 artikkeli 1981 (poista) | Muokkaa kommenttia
Matthies B. D., (2016) A service-dominant perspective on payments for e.. Dissertationes Forestales vol. 2016 no. 219 artikkeli 2001 (poista) | Muokkaa kommenttia
Haapanen R., (2014) Feature extraction and selection in remote sensi.. Dissertationes Forestales vol. 2014 no. 181 artikkeli 1963 (poista) | Muokkaa kommenttia
Tanhuanpää T., (2016) Developing laser scanning applications for mappi.. Dissertationes Forestales vol. 2016 no. 230 artikkeli 2013 (poista) | Muokkaa kommenttia
Ville A. S. H. G., (2025) Through a glass darkly – shedding light on silen.. Dissertationes Forestales vol. 2025 no. 367 artikkeli 25005 (poista) | Muokkaa kommenttia
Pakkala T., (2012) Spatial ecology of breeding birds in forest land.. Dissertationes Forestales vol. 2012 no. 151 artikkeli 1933 (poista) | Muokkaa kommenttia
Vainio K. K., (2024) Lempipuut: Lajienvälisen ystävyyden näkökulma pu.. Dissertationes Forestales vol. 2024 no. 359 artikkeli 24014 (poista) | Muokkaa kommenttia
Kymäläinen H., (2025) Well-being and productivity of forest machine op.. Dissertationes Forestales vol. 2025 no. 370 artikkeli 25014 (poista) | Muokkaa kommenttia
Niskanen A.-M., (2013) Clonal variation in Scots pine (Pinus sylvest.. Dissertationes Forestales vol. 2013 no. 157 artikkeli 1940 (poista) | Muokkaa kommenttia
Komulainen M., (2010) Forestscapes – a forest landscape typology as an.. Dissertationes Forestales vol. 2010 no. 98 artikkeli 1880 (poista) | Muokkaa kommenttia
Thessler S., (2008) Remote sensing of floristic patterns in the lowl.. Dissertationes Forestales vol. 2008 no. 59 artikkeli 1840 (poista) | Muokkaa kommenttia
Matkala L., (2020) Vegetation, nutrients, and CO2 flux d.. Dissertationes Forestales vol. 2020 no. 305 artikkeli 10480 (poista) | Muokkaa kommenttia
Asamoah O., (2024) Evaluating local perceptions of sustainable util.. Dissertationes Forestales vol. 2024 no. 354 artikkeli 24007 (poista) | Muokkaa kommenttia
Karjalainen V., (2025) Crtitical aspects in trafficability of forest te.. Dissertationes Forestales vol. 2025 no. 368 artikkeli 25006 (poista) | Muokkaa kommenttia
Kaakkurivaara T., (2018) Innovative methods for measuring and improving t.. Dissertationes Forestales vol. 2018 no. 251 artikkeli 9989 (poista) | Muokkaa kommenttia
Väänänen R., (2008) Phosphorus retention in forest soils and the fun.. Dissertationes Forestales vol. 2008 no. 60 artikkeli 1846 (poista) | Muokkaa kommenttia
Saarela S., (2015) Use of remotely sensed auxiliary data for improv.. Dissertationes Forestales vol. 2015 no. 201 artikkeli 1984 (poista) | Muokkaa kommenttia
Tahvanainen V., (2020) The availability and supply of marketed mushroom.. Dissertationes Forestales vol. 2020 no. 291 artikkeli 10325 (poista) | Muokkaa kommenttia
Toivonen J., (2025) Assessing the structural biodiversity of forests.. Dissertationes Forestales vol. 2025 no. 365 artikkeli 25004 (poista) | Muokkaa kommenttia
Varis S., (2010) The role of pollen in the changing environmental.. Dissertationes Forestales vol. 2010 no. 105 artikkeli 1888 (poista) | Muokkaa kommenttia
Hakutulokset
Vartiamäki H., (2009) The efficacy and potential risks of controlling .. Dissertationes Forestales vol. 2009 no. 93 artikkeli 1876