Artikkelin koko teksti on saatavilla vain PDF-formaatissa.

Anni Vanhatalo

Long-term dynamics of BVOC production, storage and emission in boreal Scots pine

Vanhatalo A. (2018). Long-term dynamics of BVOC production, storage and emission in boreal Scots pine. https://doi.org/10.14214/df.253

Tiivistelmä

Kasvit tuottavat osana sekundaarimetaboliaansa tuhansia erilaisia haihtuvia orgaanisia yhdisteitä eli VOC-yhdisteitä, joita ne hyödyntävät erityisesti puolustusyhdisteinä. Alhaisista pitoisuuksistaan huolimatta nämä yhdisteet osallistuvat ilmakehässä moninaisiin kemiallisiin prosesseihin, jolloin niiden vaikutus ulottuu paljon yksittäisen kasvin kasvuympäristöä laajemmalle. Mänty (Pinus sylvestris L.) tuottaa erityisesti mono- ja seskviterpeenejä, joista valtaosa varastoituu pihkaan. Pihka on tiehyissä paineenalaisena. Tässä tutkimuksessa paineen havaittiin korreloivan positiivisesti sekä ilman lämpötilan että versojen transpiraationopeuden kanssa. Lisäksi sekä korkean pihkanpaineen että ilman korkean lämpötilan havaittiin lisäävän monoterpeenien haihduntanopeutta rungosta.

Monoterpeenisyntaasiaktiivisuus kuvaa neulasten maksimaalista kykyä tuottaa monoterpeenejä. Ympäristötekijöiden vuodenaikaisvaihtelun ja neulasten iän todettiin selittävän suurimman osan neulasten monoterpeenisyntaasiaktiivisuuksien sekä monoterpeenivarastojen ja -päästöjen vaihtelusta. Männynneulasten monoterpeenipitoisuuden vaihtelu vuodenaikojen, eri-ikäisten neulasten ja eri puiden välillä oli puolestaan verrattain pientä. Monoterpeenisyntaasiaktiivisuus oli suurempaa alle vuoden ikäisillä neulasilla kuin tätä vanhemmilla. Saman puun neulasten monoterpeenisyntaasiaktiivisuuksien ja monoterpeenivarastojen yhdistekohtainen koostumus ei heijastunut päästöjen koostumukseen: esimerkiksi δ-3-kareenia oli päästöissä selvästi suurempi osuus kuin varastoissa ja syntaasiaktiivisuuksissa. 

VOC-yhdisteiden päästöjä on mitattu puiden yhteyttävistä osista jo pitkään, mutta tässä tutkimuksessa seurattiin ensikertaa puiden puuosien päästöjä usean vuoden ajan. Mittaukseen käytettiin automaattista kammiomittausjärjestelmää ja siihen liitettyä protoninvaihtoreaktiomassaspektrometriä.

Männyn rungosta havaittiin vapautuvan ilmaan monoterpeenejä ja metanolia. Kummankin aineen päästöissä näkyi vuodenaikaisvaihtelua: Metanolipäästöt olivat suurimmillaan keskellä kasvukautta. Monoterpeenipäästöt puolestaan olivat korkeimmillaan paitsi kesien kuumimpina päivinä, myös keväällä puiden yhteytyskapasiteetin palautuessa lepokauden jälkeen. Tutkittujen puiden monoterpeenipäästöjen enantiomeerikoostumuksessa esiintyi vuorokausivaihtelua. Puiden vapauttamien yhdisteiden määrän, yhdisteiden reaktiivisuuden, metsän puulajikoostumuksen ja puiden eri kemotyyppien runsauden havaittiin heijastuvan latvuskerroksen yläpuolisen ilman terpeenikoostumukseen.

Avainsanat
monoterpeeni; metanoli; pihka; runko; syntaasiaktiivisuus; mittauskammio

Tekijä
  • Vanhatalo, University of Helsinki, Faculty of Agriculture and Forestry, Institute for Atmospheric and Earth System Research / Forest Sciences Sähköposti anni.vanhatalo@alumni.helsinki.fi (sähköposti)

Julkaistu 10.4.2018

Katselukerrat 6385

Saatavilla https://doi.org/10.14214/df.253 | Lataa PDF

Creative Commons License CC BY-NC-ND 4.0

Osajulkaisut

Vanhatalo A., Aalto J., Chan T., Hölttä T., Kabiri K., Kolari P., Hellén H., Bäck J. Scots pine stems as dynamic sources of monoterpene and methanol emissions. Manuscript.

Vanhatalo A., Chan T., Aalto J., Korhonen J. F., Kolari P., Hölttä T., Nikinmaa E., Bäck J. (2015). Tree water relations can trigger monoterpene emissions from Scots pine stems during spring recovery. Biogeosciences

12(18): 5353–5363.

https://doi.org/10.5194/bg-12-5353-2015

Vanhatalo A., Ghirardo A., Juurola E., Schnitzler J.-P., Zimmer I., Hellèn H., Hakola H., Bäck J. (2018). Long-term dynamics of monoterpene synthase activities, monoterpene storage pools and emissions in boreal Scots pine. Under review in Biogeosciences Discussions.

https://doi.org/10.5194/bg-2018-17

Rissanen K., Hölttä T., Vanhatalo A., Aalto J., Nikinmaa E., Rita H., Bäck J. (2016). Diurnal patterns in Scots pine stem oleoresin pressure in a boreal forest. Plant, Cell & Environment 39(3): 527‒538.

https://doi.org/10.1111/pce.12637

Yassaa N., Song W., Lelieveld J., Vanhatalo A., Bäck J., Williams J. (2012). Diel cycles of isoprenoids in the emissions of Norway spruce, four Scots pine chemotypes, and in Boreal forest ambient air during HUMPPA-COPEC-2010. Atmospheric Chemistry and Physics 12: 7215–7229.

https://doi.org/10.5194/acp-12-7215-2012


Rekisteröidy
Click this link to register to Dissertationes Forestales.
Kirjaudu sisään
Jos olet rekisteröitynyt käyttäjä, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.
Ilmoitukset päivityksistä
Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta
Valitsemasi artikkelit
Lähetä sähköpostiin
Berka A. L., (2018) Communitarian approaches to sustainable developm.. Dissertationes Forestales vol. 2018 no. 254 artikkeli 9995 (poista) | Muokkaa kommenttia
Lehtonen A., (2005) Carbon stocks and flows in forest ecosystems bas.. Dissertationes Forestales vol. 2005 no. 11 artikkeli 1794 (poista) | Muokkaa kommenttia
Mäkiranta P., (2012) Heterotrophic soil respiration in drained peatla.. Dissertationes Forestales vol. 2012 no. 140 artikkeli 1897 (poista) | Muokkaa kommenttia
Baul T. K., (2018) Climate impacts of carbon sequestration of fores.. Dissertationes Forestales vol. 2018 no. 255 artikkeli 10007 (poista) | Muokkaa kommenttia
Laitila J., (2012) Methodology for choice of harvesting system for .. Dissertationes Forestales vol. 2012 no. 143 artikkeli 1929 (poista) | Muokkaa kommenttia
Eyvindson K., (2012) Integration of preference elicitation and the de.. Dissertationes Forestales vol. 2012 no. 147 artikkeli 1930 (poista) | Muokkaa kommenttia
Nuorteva H., (2008) Effects of living crown reduction on needle elem.. Dissertationes Forestales vol. 2008 no. 64 artikkeli 1845 (poista) | Muokkaa kommenttia
Danquah J. A., (2012) Restoration of degraded dry semideciduous forest.. Dissertationes Forestales vol. 2012 no. 148 artikkeli 1931 (poista) | Muokkaa kommenttia
Muinonen E., (2018) Optical data-driven multi-source forest inventor.. Dissertationes Forestales vol. 2018 no. 256 artikkeli 10029 (poista) | Muokkaa kommenttia
Pascual Arranz A., (2018) Improving forest management planning by means of.. Dissertationes Forestales vol. 2018 no. 257 artikkeli 10020 (poista) | Muokkaa kommenttia
Helenius P., (2005) Extension of the planting period of Norway spruc.. Dissertationes Forestales vol. 2005 no. 3 artikkeli 1786 (poista) | Muokkaa kommenttia
Liu C., (2024) Whole-tree Lagrangian optimal stomata model and .. Dissertationes Forestales vol. 2024 no. 356 artikkeli 24009 (poista) | Muokkaa kommenttia
Poorazimy M., (2025) Laser scanning for tree growth measurements: lin.. Dissertationes Forestales vol. 2025 no. 372 artikkeli 25009 (poista) | Muokkaa kommenttia
Räisänen T., (2008) Impacts of climate change and forest management .. Dissertationes Forestales vol. 2008 no. 72 artikkeli 1857 (poista) | Muokkaa kommenttia
Tanskanen N., (2005) Aluminium chemistry in ploughed podzolic forest .. Dissertationes Forestales vol. 2005 no. 15 artikkeli 1798 (poista) | Muokkaa kommenttia
Larjavaara M., (2005) Climate and forest fires in Finland – influence .. Dissertationes Forestales vol. 2005 no. 5 artikkeli 1788 (poista) | Muokkaa kommenttia
Malmivaara-Lämsä M., (2008) Effects of recreational use and fragmentation on.. Dissertationes Forestales vol. 2008 no. 54 artikkeli 1837 (poista) | Muokkaa kommenttia
Härkönen S., (2012) Estimating forest growth and carbon balance base.. Dissertationes Forestales vol. 2012 no. 138 artikkeli 1921 (poista) | Muokkaa kommenttia
Vanhatalo A., (2018) Long-term dynamics of BVOC production, storage a.. Dissertationes Forestales vol. 2018 no. 253 artikkeli 9991 (poista) | Muokkaa kommenttia
Hakutulokset