Dissertationes Forestales vol. 2026 no. 387 | 2026

Kategoria : Articles

Olivia Kuuri-Riutta. (2026). Versatile responses of testate amoebae and oxygenic photoautotrophic microbes to drying in boreal peatlands. https://doi.org/10.14214/df.387
Avainsanat: mikrobiyhteisöt; alkueliöt; syanobakteerit; yksisoluiset levät
Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä

Kuoriamebat ovat mikroskooppisia petoja ja veden pinnan indikaattoreita soilla. Niiden toimintaa ja yhteisörakennetta sääteleviä mekanismeja voidaan tutkia toiminnallisten ominaisuuksien avulla (mm. kuoren ja sen aukon koko, ameban aineenvaihdunnallinen strategia (heterotrofia tai miksotrofia), ja kuoren materiaali). Yhteyttävien mikrobien merkitys soiden hiilinielulle on hiljattain havaittu aiemmin arvioitua suuremmaksi. Näiden mikrobien vasteet kuivumiseen ja sen aiheuttamaan kasvillisuussukkessioon kohti metsälajistoa, joka uhkaa soita ilmaston lämmetessä ja haihdunnan lisääntyessä, ovat huonosti tunnettuja.

Tämä työ koostuu kolmesta osatutkimuksesta, joissa selvitettiin kuoriamebojen ja yhteyttävien mikrobien vasteita pitkäaikaiseen kuivumiseen kolmella boreaalisella suotyypillä, joista ravinteikkain oli ruohoinen saraneva, karuin keidasräme, ja näiden välillä varsinainen saraneva. Tutkimus tehtiin Lakkasuon kuivatuskokeella, jossa alentunutta veden pintaa on ylläpidetty kahden vuosikymmenen ajan ilmastonmuutoksen simuloimiseksi. Näytteet kerättiin kesällä 2022. Kuoriamebat tunnistettiin ja mitattiin mikroskopoimalla, yhteyttävät mikrobit tunnistettiin DNA:n metaviivakoodauksella ja niiden yhteytyspotentiaali mitattiin PhytoPAM-laitteella. Näiden mitattujen vastemuuttujien eroa verrattiin kontrolli- ja käsittelyalojen sekä suotyyppien välillä.

Vedenpinnan lasku vaikutti yhteyttävään mikrobilajistoon koealan ravinteisuudesta riippumatta, kun taas kuoriamebat reagoivat voimakkaimmin ruohoisella saranevalla ja heikoiten keidasrämeellä. Ravinteisuusgradientin ääripäissä lajistomuutokset eivät kytkeytyneet toiminnallisiin muutoksiin. Varsinaisella saranevalla sekä kuoriamebayhteisön toiminnallinen rakenne erosi kuivatun ja kontrollialan välillä, ja yhteytyspotentiaali oli suurempi kuiva-tulla alalla. Eri suotyyppejä edustavat tutkimusalat erosivat toisistaan lajiston, toiminnallisten ominaisuuksien, vedenpinnan laskun aiheuttamien vasteiden, sekä toiminnallisen vakauden suhteen.

Merkkejä toiminnallisista muutoksista havaittiin vain varsinaisella saranevalla, mikä johtui luultavasti ravinteisuuden ja varjostuksen suuremmasta kasvusta verrattuna kahteen muuhun suohon ja kuoriamebojen osalta sopeutumisesta märkiin ja avoimiin olosuhteisiin sekä matalasta toiminnallisesta redundanssista. Sen sijaan sekä kuoriamebat olivat resistenttejä kohtalaiselle kuivumiselle keidasrämeellä, kun taas ruohoisella saranevalla korkea toimin-nallinen redundanssi ylläpiti kuoriamebayhteisön toiminnallista rakennetta. Nämä tulokset tulisi huomioida käytettäessä kuoriameboja biomonitoroinnissa. Kaiken kaikkiaan tuloksissa korostuu, että mikrobien vasteita kuivumiselle ei voida yleistää yli suotyyppien tai mikrobiryhmien.

  • Kuuri-Riutta, University of Eastern Finland, Faculty of Science, Forestry and Technology, School of Forest Sciences ORCID https://orcid.org/0009-0006-0845-9459 Sähköposti: olivia.kuuri-riutta@uef.fi

Rekisteröidy
Click this link to register to Dissertationes Forestales.
Kirjaudu sisään
Jos olet rekisteröitynyt käyttäjä, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.
Ilmoitukset päivityksistä
Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta
Valitsemasi artikkelit
Lähetä sähköpostiin
Havimo M., (2010) Variation in tracheid cross-sectional dimensions.. Dissertationes Forestales vol. 2010 no. 108 artikkeli 1891 (poista) | Muokkaa kommenttia
Perämäki M., (2005) A physical analysis of sap flow dynamics in trees Dissertationes Forestales vol. 2005 no. 2 artikkeli 1785 (poista) | Muokkaa kommenttia
Pasalodos-Tato M., (2010) Optimising forest stand management in Galicia, n.. Dissertationes Forestales vol. 2010 no. 102 artikkeli 1886 (poista) | Muokkaa kommenttia