Artikkelit jotka sisältää sanan 'syanobakteerit'

Kategoria : Articles

Olivia Kuuri-Riutta. (2026). Versatile responses of testate amoebae and oxygenic photoautotrophic microbes to drying in boreal peatlands. https://doi.org/10.14214/df.387
Avainsanat: mikrobiyhteisöt; alkueliöt; syanobakteerit; yksisoluiset levät
Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä

Kuoriamebat ovat mikroskooppisia petoja ja veden pinnan indikaattoreita soilla. Niiden toimintaa ja yhteisörakennetta sääteleviä mekanismeja voidaan tutkia toiminnallisten ominaisuuksien avulla (mm. kuoren ja sen aukon koko, ameban aineenvaihdunnallinen strategia (heterotrofia tai miksotrofia), ja kuoren materiaali). Yhteyttävien mikrobien merkitys soiden hiilinielulle on hiljattain havaittu aiemmin arvioitua suuremmaksi. Näiden mikrobien vasteet kuivumiseen ja sen aiheuttamaan kasvillisuussukkessioon kohti metsälajistoa, joka uhkaa soita ilmaston lämmetessä ja haihdunnan lisääntyessä, ovat huonosti tunnettuja.

Tämä työ koostuu kolmesta osatutkimuksesta, joissa selvitettiin kuoriamebojen ja yhteyttävien mikrobien vasteita pitkäaikaiseen kuivumiseen kolmella boreaalisella suotyypillä, joista ravinteikkain oli ruohoinen saraneva, karuin keidasräme, ja näiden välillä varsinainen saraneva. Tutkimus tehtiin Lakkasuon kuivatuskokeella, jossa alentunutta veden pintaa on ylläpidetty kahden vuosikymmenen ajan ilmastonmuutoksen simuloimiseksi. Näytteet kerättiin kesällä 2022. Kuoriamebat tunnistettiin ja mitattiin mikroskopoimalla, yhteyttävät mikrobit tunnistettiin DNA:n metaviivakoodauksella ja niiden yhteytyspotentiaali mitattiin PhytoPAM-laitteella. Näiden mitattujen vastemuuttujien eroa verrattiin kontrolli- ja käsittelyalojen sekä suotyyppien välillä.

Vedenpinnan lasku vaikutti yhteyttävään mikrobilajistoon koealan ravinteisuudesta riippumatta, kun taas kuoriamebat reagoivat voimakkaimmin ruohoisella saranevalla ja heikoiten keidasrämeellä. Ravinteisuusgradientin ääripäissä lajistomuutokset eivät kytkeytyneet toiminnallisiin muutoksiin. Varsinaisella saranevalla sekä kuoriamebayhteisön toiminnallinen rakenne erosi kuivatun ja kontrollialan välillä, ja yhteytyspotentiaali oli suurempi kuiva-tulla alalla. Eri suotyyppejä edustavat tutkimusalat erosivat toisistaan lajiston, toiminnallisten ominaisuuksien, vedenpinnan laskun aiheuttamien vasteiden, sekä toiminnallisen vakauden suhteen.

Merkkejä toiminnallisista muutoksista havaittiin vain varsinaisella saranevalla, mikä johtui luultavasti ravinteisuuden ja varjostuksen suuremmasta kasvusta verrattuna kahteen muuhun suohon ja kuoriamebojen osalta sopeutumisesta märkiin ja avoimiin olosuhteisiin sekä matalasta toiminnallisesta redundanssista. Sen sijaan sekä kuoriamebat olivat resistenttejä kohtalaiselle kuivumiselle keidasrämeellä, kun taas ruohoisella saranevalla korkea toimin-nallinen redundanssi ylläpiti kuoriamebayhteisön toiminnallista rakennetta. Nämä tulokset tulisi huomioida käytettäessä kuoriameboja biomonitoroinnissa. Kaiken kaikkiaan tuloksissa korostuu, että mikrobien vasteita kuivumiselle ei voida yleistää yli suotyyppien tai mikrobiryhmien.

  • Kuuri-Riutta, University of Eastern Finland, Faculty of Science, Forestry and Technology, School of Forest Sciences ORCID https://orcid.org/0009-0006-0845-9459 Sähköposti: olivia.kuuri-riutta@uef.fi

Rekisteröidy
Click this link to register to Dissertationes Forestales.
Kirjaudu sisään
Jos olet rekisteröitynyt käyttäjä, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.
Ilmoitukset päivityksistä
Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta
Valitsemasi artikkelit
Lähetä sähköpostiin
Fabra-Crespo M., (2015) Perceptions, realities and forest communication Dissertationes Forestales vol. 2015 no. 199 artikkeli 1983 (poista) | Muokkaa kommenttia
Yang M., (2015) The use of lignocellulosic biomass for fermentat.. Dissertationes Forestales vol. 2015 no. 202 artikkeli 1986 (poista) | Muokkaa kommenttia
Assmuth A., (2020) Economics of carbon storage in heterogeneous for.. Dissertationes Forestales vol. 2020 no. 304 artikkeli 10464 (poista) | Muokkaa kommenttia
Liu C., (2009) From a tree to a stand in Finnish boreal forests.. Dissertationes Forestales vol. 2009 no. 88 artikkeli 1869 (poista) | Muokkaa kommenttia
Harrinkari T., (2024) Between a rock and a hard place? Investigating t.. Dissertationes Forestales vol. 2024 no. 357 artikkeli 24010 (poista) | Muokkaa kommenttia
Li N., (2012) A quest for corporate sustainability in forest-b.. Dissertationes Forestales vol. 2012 no. 150 artikkeli 1936 (poista) | Muokkaa kommenttia
Jyske T., (2008) The effects of thinning and fertilisation on woo.. Dissertationes Forestales vol. 2008 no. 55 artikkeli 1838 (poista) | Muokkaa kommenttia
Pynnönen S., (2020) Knowledge use in the management of privately own.. Dissertationes Forestales vol. 2020 no. 289 artikkeli 10314 (poista) | Muokkaa kommenttia
Kiljunen N., (2006) Creating value through advanced silvicultural se.. Dissertationes Forestales vol. 2006 no. 17 artikkeli 1800 (poista) | Muokkaa kommenttia