Artikkelit jotka sisältää sanan 'Plecotus'

Kategoria : Articles

Terhi Wermundsen. (2010). Bat habitat requirements – implications for land use planning. https://doi.org/10.14214/df.111
Avainsanat: Eptesicus; Myotis; Plecotus; saalistushabitaatit; talvehtimispaikat; talvihorros
Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
Lepakoiden talvehtimis- ja saalistushabitaatit – suosituksia maankäytön suunnitteluun Lepakot ovat tiukasti suojeltuja koko Euroopan Unionin alueella. Lepakoiden lisääntymis- ja levähdyspaikkojen lisäksi myös niiden ruokailualueet tulee kartoittaa ja säästää. Selvityksiä tarvitaan hankkeita ja alueidenkäytön suunnittelua koskevassa päätöksenteossa. Lepakkolajeilla on erilaiset vaatimukset elinilojen suhteen, joten päätöksentekoa varten on tärkeää saada lajikohtaista tietoa. Väitöstyössä on tutkittu lepakoiden kesäisiä saalistuspaikkoja ja talvisia horrospaikkoja. Lepakoiden talvehtimista tutkittiin Virossa ja Suomessa. Molemmissa maissa pohjanlepakko ja korvayökkö horrostivat kylmemmissä ja kuivemmissa paikoissa kuin muut lajit, kun taas vesisiippa ja isoviiksi-/viiksisiippa talvehtivat lämpimämmissä ja kosteammissa oloissa. Virossa lampisiippa horrosti lämpimämmissä ja kosteammissa oloissa ja ripsisiippa kylmemmissä ja kuivemmissa oloissa kuin muut lajit. Talvehtimispaikat olivat kylmimmillään keskitalvella ja lämpenivät kevättä kohti mentäessä. Lepakot näyttivät aktiivisesti siirtyvän talvehtimaan yhä kylmempiin olosuhteisiin. Todennäköisesti talvehtimiskauden alussa lepakot horrostavat lämpimissä olosuhteissa välttääkseen horrostamisen negatiivisia vaikutuksia. Kevättä kohti mentäessä vararavinto hupenee, jolloin niiden on siirryttävä horrostamaan kylmempiin paikkoihin pienentääkseen energiankulutustaan. Lepakoiden saalistamisalueita tutkittiin Etelä- ja Pohjois-Suomessa. Pohjanlepakko saalisti monenlaisissa ympäristöissä. Vesisiippa saalisti vesien pinnalla. Isoviiksi-/viiksisiipat saalistivat metsissä. Korvayökkö saalisti pääasiassa puustoisilla alueilla. Pohjois-Suomessa vesisiippa saalisti tyypillisesti joilla ja yleensä samoissa paikoissa pohjanlepakon kanssa. Vesisiippa ja isoviiksi-/viiksisiippa saalistivat hämyisissä paikoissa ja karttoivat valoa. Niiden ruokailualueita ei siten tule valaista. Suomen talvehtimispaikoissa on yleensä vain vähän lepakoita, joten kaikki talvehtimispaikat ovat arvokkaita. Lepakot talvehtivat mielellään luonnon kiven päällä tai sen koloissa, joten maankäytön suunnittelua varten luonnonkiviset maanalaiset tilat tulee kartoittaa. Todennäköisesti lepakot talvehtivat myös kallioiden syvissä halkeamissa ja koloissa. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että tehokkaan kartoituksen ajankohdat voivat vaihdella lajeittain ja lajin sisällä eteläisen ja pohjoisen Suomen välillä.
  • Wermundsen, University of Helsinki, Department of Forest Sciences Sähköposti: terhi.wermundsen@aalto.fi (sähköposti)

Rekisteröidy
Click this link to register to Dissertationes Forestales.
Kirjaudu sisään
Jos olet rekisteröitynyt käyttäjä, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.
Ilmoitukset päivityksistä
Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta
Valitsemasi artikkelit