Artikkelit jotka sisältää sanan 'metsäenergia'

Metsähakkeesta on tullut tärkeä energianlähde Suomessa viime vuosikymmenten aikana erityisesti uusiutuvan energian lisäämiseen tähdänneiden poliittisten toimien seurauksena. 2020-luvulla vaihtoehtoisten uusiutuvan energian teknologioiden yleistyminen on kuitenkin vaikuttanut energiajärjestelmään. Samanaikaisesti erityisesti ilmasto- ja luontovaikutuksiin perustuva kritiikki metsähakkeen käyttöä kohtaan on voimistunut. Tämä väitöskirja tarkastelee metsähakkeen tulevaa roolia Suomessa seuraavan vuosikymmenen aikana sekä energiapuun hankintaketjujen toimintaympäristöä. Lisäksi se analysoi hoitamatta jääneiden nuorten harvennusmetsien korjuuolosuhteita. Tutkimuksessa yhdistyvät kyselytutkimusaineistot, metsänmittausaineistot sekä hakkuusimulaatiot. Tulosten mukaan metsähakkeen kulutuksen lämpö- ja voimalaitoksissa odotetaan laskevan vuoteen 2033 mennessä, mutta pysyvän kuitenkin edelleen suhteellisen korkealla tasolla. Metsähaketta tullaan käyttämään aiempaa enemmän säätövoiman lähteenä, mikä pidentää energiapuun varastointiaikoja ja lisää terminaalivarastointia. Suurin osa vuonna 2023 toimitetusta energiapuusta oli kotimaista ja hankittu enintään sadan kilometrin etäisyydeltä laitoksesta. Merkittävä osa puusta oli metsäteollisuudelle jalostuskelpoista ainespuuta. Useat tutkituista hoitamatta jääneistä nuorista harvennusmetsistä olivat potentiaalisia karsitun energiarangan ja joissain tapauksissa myös kuitupuun hakkuukohteita. Korkeiksi arvioidut korjuukustannukset johtuivat poistettavien runkojen pienestä keskimääräisestä koosta ja pienestä hakkuukertymästä. Metsähakkeen käyttömäärän vaihtelut ja poliittinen epävarmuus tulisi tunnistaa tekijöiksi, jotka heikentävät energiapuun hankintaketjujen toimintaympäristöä ja aiheuttavat riskin toimitusvarmuudelle. Metsiköissä, joissa hakkuupoistuma koostuu pieniläpimittaisista rungoista, kokopuun korjuu voi parantaa korjuun kannattavuutta, mikäli kohde on sille soveltuva. Kokopuun hankinnan ja hyödyntämisen edistäminen on siksi tarpeen metsänhoidon toimien tehostamiseksi sekä ainespuun energiakäytön ehkäisemiseksi.

• Niinistö, University of Eastern Finland, Faculty of Science, Forestry and Technology, School of Forest Sciences https://orcid.org/0009-0006-2645-0095 Sähköposti: tuomas.niinisto@luke.fi

Energiapuun kosteus, massahävikki ja potentiaali Etelä- ja Keski-Pohjanmaan alueella Työn tavoitteena oli edistää energiapuun käyttöä sekä parantaa energiapuun laatua alueellisesti. Kosteus on energiapuun merkittävin laatutekijä. Tuoreesta puusta suunnilleen puolet on vettä, joka energiakäytön kannalta on ongelmallista. Energiapuuta voidaan kuivata joko keinokuivaamalla tai kuivaamalla luonnonolosuhteissa. Energiakäyttöön nostetut kuusen (Picea abies L. Karst.) kannot kuivuvat suotuisissa olosuhteissa hakkuuaukealla ja tienvarsivarastossa melko nopeasti. Tässä tutkimuksessa kantojen keskimääräinen kosteus oli 31 % kuukauden kuluttua kannonnostosta. Pieniläpimittainen kokopuuna korjattu energiapuu ei kuivu tehokkaasti tienvarsivarastossa sillä noin vuoden kuluttua korjuusta kokopuun keskimääräinen kosteus tienvarsivarastossa oli 43 %. Varastoinin aikana pieniläpimittaisella kokopuulla havaittiin merkittävä massahävikki 37 % metsän ja lämpölaitoksen välillä. Kaikkein tehokkaimmaksi kuivausmenetelmäksi tässä tutkimuksessa osoittautui puristuskuivaus. Alin kosteus 30 % saavutettiin koivulla (Betula pubescens Ehrh.) 38 MPa paineella ja 30 sekunnin puristusajalla. Puristuskuivauksen energiankulutus on vain murto-osa verrattuna veden höyrystämiseen lämpöenergian avulla. Etelä- ja Keski-Pohjanmaan teknis-taloudellinen metsäenergiapotentiaali oli 1,6 TWh/v. Potentiaalilaskelmat tehtiin tässä tutkimuksessa, kuten yleensä, tuoreelle puulle ja näin ollen todellinen potentiaali olisi suurempi käytettäessä kuivaa puuta. Absoluuttisen kuivalle puulle alueen potentiaali oli 1,9 TWh/v. Energiapuun ominaisuudet vaihtelevat laajasti energiapuutavaralajista, kuivausmenetelmästä, varastointi- ja sääolosuhteista johtuen. Energiapuun ominaisuuksien tunteminen ja laadun hallinta edistävät uusiutuvan metsäenergian käyttöä ja vähentävät riippuvuutta fossiilisista polttoaineista.

• Laurila, University of Helsinki, Department of Forest Sciences Sähköposti: jussi.laurila@gmail.com