Artikkelit jotka sisältää sanan 'sahateollisuus'

Kategoria : Articles

Marika Makkonen. (2019). Renewing the sawmill industry: studies on innovation, customer value and digitalization. https://doi.org/10.14214/df.269
Avainsanat: sahateollisuus; kilpailuetu; puutuoteteollisuus; liiketoiminnan muutos; asiakasarvo; palvelulogiikka; digitalisaatio
Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä

Sahateollisuuden liiketoimintastrategiat perustuvat perinteiseen (tuotelähtöiseen) liiketoimintalogiikkaan. Perinteiset kilpailukyvun lähteet, kuten alhaisemmat hinnat tai tuotannon tehokkuus, eivät ole enää riittäviä turvaamaan sahateollisuuden kannattavuutta. Siirtyminen valmistusyrityksestä palveluliiketoimintaan sisältää merkittävää potentiaalia asiakkaan kokeman arvon kasvattamiseen ja siten sahateollisuuden kilpailukyvyn parantamiseen. Palveluliiketoiminnan perusajatuksena on arvonluonti yhteistyössä palvelun tuottajan, asiakkaan ja muiden osapuolten kanssa. Näin ollen asiakas on liiketoiminnan keskiössä, haastaen perinteistä tuotelähtöistä ajattelutapaa.

Työn tavoitteena on selvittää sahateollisuuden liiketoimintamallin muutosta kohti asiakasläjtöisyyttä ja palveluliiketoimintaa. Koska arvoketjun toimijat ovat kytköksissä toisiinsa, tutkimuksessa tarkastellaan koko puutuoteteollisuutta. Muutosta kuvataan palvelulogiikan avulla (service logic), joka korostaa yrityksen ja  asiakkaan välistä vuorovaikutusta. Työn uutuusarvo on asiakaslähtöisyyden ja palvelulogiikan soveltaminen sahateollisuuden kontekstissa. Lisäksi siinä tarkastellaan innovaation ja digitalisaation merkitystä alan kilpailukyvyn lähteenä. Tulokset perustuvat sekä tapaus- että haastattelututkimuksiin (n = 36).

Tulosten perusteella saha- ja puutuoteteollisuudella on paljon hyödyntämätöntä potentiaalia kilpailukykyvyn kasvattamiseksi, jonka se voi savuttaa siirtymällä kohti asiakaslähtöisyyttä ja palveluiliikeotimintaa. Siirtyminen vaatii merkittäviä strategisia muutoksia, kyseenalaistaen nykyiset toimintatavta ja periaatteet. Muutos alkaa ymmärryksellä siitä, mitä asiakaslähtöisyys merkitsee. Tarvitaan lisää ymmärrystä asiakkaiden tarpeista ja prosesseista, joiden perusteella yritykset voivat arvioida ja kehittää omaa tarjoomaansa. Keskeistä palveluliiketoiminnan onnistumisessa on asenteiden muutos kohti asiakaslähtöisyyttä – ei pelkästään omassa organisaatiossa, vaan läpi arvoketjujen. 

  • Makkonen, University of Helsinki, Department of Forest Sciences Sähköposti: marika.makkonen@gmail.com (sähköposti)
Katja Lähtinen. (2009). Assessing the resource usage decisions and financial performance in Finnish sawmills within the resource-based view framework. https://doi.org/10.14214/df.89
Avainsanat: resurssilähtöinen teoria; liiketaloudellinen menestys; sahateollisuus; monitavoitteiset päätöksentekomenetelmät; monitavoitteisten päätöksentekomenetelmien käyttö resurssien mittauksessa; resurssien käyttö sahateollisuudessa
Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
Suomalaisten sahojen toimintaympäristö on muuttunut merkittävästi 1990-luvulta alkaen kansainvälistymisen ja uusien tuotantomaiden markkinoille tulon myötä. Korkean kustannustason maissa toimivien sahojen kilpailukyvylle on nähty erityisen tärkeäksi kyetä nostamaan hyödykkeiden arvonlisää esimerkiksi tarjoamalla erikoistuotteita ja palveluita. Empiiriset tutkimustulokset sahojen strategisten valintojen ja liiketoimintamenestyksen välisistä yhteyksistä ovat kuitenkin vähäisiä. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää resurssilähtöisen teorian (resource-based view) avulla, miten aineellisten ja aineettomien tuotannontekijöiden käyttö on kuluvalla vuosikymmenellä vaikuttanut suomalaisten suurten ja keskisuurten sahojen liiketoimintamenestykseen. Tutkimusaineistoina käytettiin kirjallisuutta, yrityskohtaisia tilinpäätöstietoja ja haastatteluaineistoa. Aineistoja analysoitiin kirjallisuustarkastelun, regressioanalyysin ja päätöstukimenetelmän avulla. Tutkimustulosten mukaan sahojen liiketoimintamenestykseen ovat kuluvalla vuosikymmenellä vaikuttaneet eniten raaka-aineeseen, maineeseen ja palveluihin, teknologiseen osaamiseen sekä yhteistyöhön liittyvät tekijät. Maineen, palveluiden sekä yhteistyön strateginen merkitys on ollut raaka-ainetta ja teknologista osaamista yksiselitteisempi. Suurten ja keskisuurten sahojen johtajien näkemykset ja tilinpäätöstunnuslukuihin perustuvat tulokset liiketoiminnalle tärkeistä resursseista eivät ole kaikilta osin yhteneviä. Tulosten mukaan osa johtajien vähiten arvostamista tuotannontekijöistä voidaan tulkita strategisiksi resursseiksi ja päinvastoin. Sahojen strategisessa suunnittelussa tulisi ottaa huomioon sahateollisuudessa yleisesti tärkeinä pidettyjen tuotannontekijöiden rinnalla myös sahateollisuudessa harvemmin esille nostetut resurssit ja niihin liittyvät liiketoiminnan edistämismahdollisuudet. Tähän tutkimukseen verrattuna tulosten yleistettävyyttä voitaisiin jatkossa parantaa keräämällä haastatteluaineisto laajemmasta yritysjoukosta ja käyttämällä liiketoimintamenestyksen mittaukseen useampia tilikausia. Koska globaalin toimintaympäristön haasteet ovat samankaltaiset kaikille korkean kustannustason maissa toimiville sahoille, saataisiin uutta tutkimustietoa myös keräämällä vertailukelpoista aineistoa eri maissa toimivilta yrityksiltä.
  • Lähtinen, University of Joensuu, Faculty of Forest Sciences Sähköposti: katja.lahtinen@metla.fi (sähköposti)

Rekisteröidy
Click this link to register to Dissertationes Forestales.
Kirjaudu sisään
Jos olet rekisteröitynyt käyttäjä, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.
Ilmoitukset päivityksistä
Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta
Valitsemasi artikkelit