Artikkelit kirjoittajalta Philip Chambers

Teknologinen kehitys ja metsiä koskevien yhteiskunnan odotusten muutos ovat luoneet uusia mahdollisuuksia osallistavalle metsäsuunnittelulle. Perinteiset osallistamismenetelmät kohtaavat kuitenkin haasteita, kuten alhaisen osallistumisen ja rajallisen osallistujakirjon. Nykyaikainen metsäsuunnittelu toimii yhä enemmän muotoiltuna prosessina, joka edellyttää työkaluja sidosryhmien näkemysten ja teknisten inventointitietojen tehokkaaseen keräämiseen sekä aktiivisen osallistumisen varmistamiseen. Tämä väitöskirja tutki, miten pelillistävät lähestymistavat voivat vastata näihin haasteisiin keräämällä metsätietoja osallistavien prosessien tueksi. Tutkimuksessa kehitettiin käsitteellinen viitekehys, joka yhdistää teknologiavälitteisen ympäristövuorovaikutuksen, osallistavan metsäsuunnittelun ja kulttuurisen sopeutumisen tarkastellakseen, miten pelillistäminen voi yhdistää teknisen tiedonkeruun sidosryhmien osallistumiseen erilaisissa kulttuurisissa ympäristöissä.

Tutkimus hyödynsi vaiheittain etenevää monimenetelmällistä lähestymistapaa kolmen tutkimuksen kautta: hyödyntäen geokätköilyä maisemapreferenssitiedon keräämiseen, kehittäen metsän skannaukseen kohdennettuja lisätyn todellisuuden sovelluksia sekä analysoiden tiedonkeruun kulttuurienvälistä toteutusta. Artikkeli I osoitti, että olemassa olevia paikkatietopohjaisia pelialustoja voidaan hyödyntää merkityksellisen sosiaalisen tiedon keräämiseen, paljastaen ihmisten erilaisia maisemamieltymyksiä ja metsäsuhteita, vaikka tutkimuskohteiden maantieteellisen saavutettavuuden rajoitukset ja ajan kuluessa heikentyvä osallistumisaktiivisuus olivat ilmeisiä. Artikkeli II havaitsi, että pelillistämisen muotoilu vaikuttaa merkittävästi osallistujien käyttäytymiseen, liikkumiseen ja kertyvän datan ominaisuuksiin, tuottaen erilaisia pistepilviominaisuuksia erilaisiin metsäinventointitarpeisiin. Artikkeli III vahvisti pelillistettyjen lisätyn todellisuuden sovellusten teknisen siirrettävyyden Suomen ja Japanin välillä, vaikka merkittävät paikkasidonnaiset vaikutukset korostivat pelillistämisen kulttuurisen mukauttamisen tärkeyttä optimaalisessa toteutuksessa.

Tulokset vahvistavat luodun viitekehyksen perusteiden toimivuuden ja korostavat jännitteitä tarkoituksenmukaisuuden ja leikillisyyden välillä pelillistävissä tilanteissa, joissa metsän virkistyskäyttö välineellistetään tiedon keräämiseksi metsäsuunnittelua varten. Tehokas toteutus edellyttää kaikkien kolmen käsitteellisen pilarin (teknologisen, osallistavan ja kulttuurisen) integroimista niiden erillisen tarkastelun sijaan. Se vaatii myös institutionaalista kykyä sisällyttää kansalaisten tuottamaa tietoa viralliseen suunnitteluun. Metsäsuunnittelun kehittyessä kohti osallistavampia lähestymistapoja, tasapainottaen teknistä tarkkuutta ja sosiaalista toimintalupaa, pelillistäminen tarjoaa monipuolisen lähestymistavan, joka huolellisesti suunniteltuna ja kulttuurisesti mukautettuna voi parantaa osallistavaa metsänhoitoa säilyttäen teknisen täsmällisyyden. Jatkotutkimuksissa tulisi kiinnittää huomiota osallistujien sitoutumisen ylläpitämiseen uutuusvaiheen jälkeen ja pelillistettyjen lähestymistapojen integrointiin operatiivisiin työnkulkuihin. Lisäksi eri väestöryhmien osallisuuden laajentaminen on olennaista yhdenvertaisuutta ja kuuluvuutta vahvistavan ympäristöpäätöksenteon edistämiseksi.

• Chambers, University of Eastern Finland, Faculty of Science, Forestry and Technology, School of Forest Sciences https://orcid.org/0000-0002-0586-3142 Sähköposti: philip.chambers@uef.fi