Artikkelit kirjoittajalta Petra Peltola

Kategoria : Articles

Petra Peltola. (2026). Natural regeneration success of Scots pine and Norway spruce in continuous cover forestry in Finland. https://doi.org/10.14214/df.396
Avainsanat: Picea abies; pituuskasvu; Pinus sylvestris; eri-ikäisrakenteinen metsänkasvatus; taimimäärä; ylispuuston tiheys
Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
Jatkuvan kasvatuksen odotetaan parantavan eri ekosysteemipalveluiden yhtäaikaista tuottamista verrattuna perinteiseen jaksolliseen kasvatukseen. Onnistunut luontainen uudistuminen on kuitenkin edellytys kestävälle jatkuvalle kasvatukselle. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli arvioida männyn (Pinus sylvestris L.) ja kuusen (Picea abies [L.] Karst.) luontaisen uudistumisen onnistumista jatkuvan kasvatuksen hakkuiden jälkeen Suomessa ja määrittää siihen vaikuttavia tekijöitä. Tutkimuksissa I ja II tutkittiin männyntaimien luontaista uudistumista Pohjois-Suomessa 12–34 vuotta poimintahakkuiden jälkeen (I) ja kuusentaimien luontaista uudistumista Etelä–Suomessa 25 vuotta poimintahakkuiden jälkeen, ilman mekaanista maanmuokkausta. Tutkimuksessa III, männyntaimien luontaista uudistumista Pohjois-Suomessa arvioitiin 3–4 vuotta pienaukko-, poiminta- ja suojuspuuhakkuiden jälkeen, käyttäen eri maanmuokkausmenetelmiä (kaikissa muokkaamaton, telamuokkaus ja laikutus pienaukko- ja suojuspuuhakkuissa). Tutkimuksissa I ja II poimintahakkuiden jälkeen tiheä ylispuusto vähensi männyn- (I) ja kuusentaimien (II) lukumäärää ja pituuskasvua. Tutkimuksessa I paksu humuskerros myös vähensi männyntaimien lukumäärää. Tutkimuksessa III männyntaimien lukumäärä oli korkein pienaukkohakkuiden ja telamuokkauksen jälkeen. Pienaukoissa männyntaimien lukumäärä kasvoi reunametsän etäisyyden myötä ja paljaan humuspinnan kasvaessa. Poiminta- ja suojuspuuhakkuiden jälkeen (III), taimien lukumäärä oli pienempi maaperän ollessa kivisempi sekä mustikan ja sammaleen peittävyyden ollessa suurempi. Yhteenvetona, taimettuminen ja taimien kasvu (myös sisäänkasvu) oli hidasta poimintahakkuiden jälkeen (I ja II). Mekaaninen maanmuokkaus paransi taimettumista pienaukko- ja suojuspuuhakkuiden jälkeen (III). Pienaukoissa taimettumista onnistuttiin ennustamaan myös kaukokartoituksen avulla (III).
  • Peltola, University of Eastern Finland, Faculty of Science, Forestry and Technology, School of Forest Sciences ORCID https://orcid.org/0009-0007-6912-3956 Sähköposti: petra.peltola@uef.fi

Rekisteröidy
Click this link to register to Dissertationes Forestales.
Kirjaudu sisään
Jos olet rekisteröitynyt käyttäjä, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.
Ilmoitukset päivityksistä
Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta
Valitsemasi artikkelit