Artikkelit jotka sisältää sanan 'kelo'

Kategoria : Articles

Aleksi Nirhamo. (2025). Epiphytic lichen diversity in pine-dominated boreal forests: community dynamics in relation to snag dynamics and disturbances. https://doi.org/10.14214/df.377

Avainsanat: kelo; ennallistaminen; ennallistamispoltto; vanhat metsä; säästöpuu

Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä

Väitöskirjassani tutkin epifyyttisten jäkälien monimuotoisuutta boreaalisten metsien elävillä ja kuolleilla männyillä (Pinus sylvestris). Päätavoitteenani oli tarkastella metsädynamiikan, eritoten pystylahopuudynamiikan ja häiriöiden vaikutusta epifyyttien monimuotoisuuteen. Inventoin jäkäliä luonnontilaisen kaltaisissa metsissä, sekä kokeellisilla tutkimusaloilla, joissa metsien luontaista dynamiikkaa oltiin jäljitelty metsänhoidossa. Aikasarja, joka kattoi 27t vuotta, osoitti että puun kuolemasta kulunut aika on keskeinen tekijä pystylahopuilla esiintyvien lignikolisten jäkälien alfa- ja betadiversiteetille. Vähintään 90 vuotta kuolleina olleet puut ovat tärkeitä lignikolisten jäkälien monimuotoisuudelle. Mallintaessa talousmetsien pystylahopuun tai tarkalleen ottaen avohakkuiden yhteydessä jätetyistä säästöpuista muodostuneen pystylahopuun kaatuvuutta, talousmetsien pystylahopuu osoittautui pysyvän pystyssä korkeintaan 50 vuotta puun kuolemasta. Täten lahopuun ennallistamisessa on kaksi merkittävää haastetta. Ensinnäkin korkean jäkälämonimuotoisuuden esiintyminen ennallistetulla (pysty)lahopuulla vie useita vuosikymmeniä tai jopa vuosisadan. Vastaavasti havaitsin jäkälien monimuotoisuuden olevan suhteellisen alhaista 20 vuotta sitten ennallistamistarkoituksessa muodostuneella lahopuulla. Toiseksi ennallistaminen ei vaikuta edistävän pitkäkestoisen pystylahopuun muodostumista. Elävien säästöpuiden jäkälien inventoinnit osoittivat, että jäännerakenteet voivat ylläpitää jäkälien monimuotoisuutta paikoissa, joissa on ollut voimakkaita häiriöitä. Latvapalot muuttivat elinympäristörakennetta merkittävästi poistamalla aiemmin saatavilla olleet kasvualustat puuston kuollessa. Ne kuitenkin myös tuottivat uusia kasvualustoja lahopuun muodossa, ja siten epifyyttisten jäkälien lajirikkaus väheni vain niukasti. Tästä huolimatta tuoreeltaan muodostuneella ja yksipuolisella lahopuulla esiintynyt jäkälälajisto oli suhteellisen niukkaa. Pintapaloilla oli samankaltaisia mutta mittakaavaltaan pienempiä vaikutuksia yhteisökoostumukseen kuin latvapaloilla. Luonnondynamiikan jäljittelyn pitäisi olla tehokasta parantamaan epifyyttien monimuotoisuutta talousmetsissä. Keskiössä pitäisi olla monipuolisten kasvualustojen, mutta etenkin vanhojen puiden (tai ”vanhan” lahopuun eli pitkäkestoisen pystylahopuun) saatavuus.

Nirhamo, University of Eastern Finland, Faculty of Science, Forestry and Technology, School of Forest Sciences https://orcid.org/0000-0002-1487-533X Sähköposti: aleksi.nirhamo@uef.fi

Parvathy Venugopal. (2016). Effects of climate, wood quality and fungal diversity on coarse wood decomposition of Scots pine. https://doi.org/10.14214/df.226

Avainsanat: ilmastonmuutos; lahopuu; käävät; sienten vuorovaikutus; kelo; kasvualustan laatu

Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä

Puita lahottavat sienet ovat keskeisiä metsien puuainekseen sitoutuneen hiilen kierrättäjiä. Niiden roolia ei kuitenkaan kovin hyvin tunneta eikä lahottajasienien merkitystä esimerkiksi metsiin liittyvissä ilmastomalleissa tai metsien kyvyssä vastata ilmastonmuutokseen ole kattavasti tutkittu. Tätä varten tulee aiempaa paremmin selvittää lahottajasienien toimintaan ja vuorovaikutuksiin liittyviä tekijöitä. Tässä tutkimuksessa selvitettiin lämpötilan, ilman kosteuden, sienilajiston monipuolisuuden (lajimäärän ja lajiston koostumuksen) sekä puuaineksen laadun (talousmetsän ja vanhan luonnonmetsän puut) vaikutuksia lahottajasienen aiheuttamaan puuaineksen hajoamiseen männyllä. Puuaineksen laatua mitattiin myös puun fenolipitoisuuksilla käyttäen kaasukromatografiaa (HPLC). Puuaineksen hajoamista tutkittiin kahdessa lämpötilassa ja kosteudessa. Kokeissa vertailtiin kolmea vanhoista luonnometsistä ja talousmetsistä peräisin olevaa puuainesta. Sienilajisto koostui 1-4 lajin sieniyhteisöistä. Hajoamista seurattiin kontrolloiduissa olosuhteissa yhdeksän kuukautta kestäneissä laboratoriokokeissa. Tulosten mukaan puuaineksen laadulla – jota mitattiin sydänpuun fenoliaineiden koostumuksella ja pitoisuuksilla – ja lahottajasienilajiston koostumuksella on suurempi merkitys lahoamiseen kuin ilmastollisilla tekijöillä tai sienilajiston lajimäärällä. Ilmastollisten tekijöiden merkitys oli lisäksi selvästi riippuvainen lahottajasienilajista, ja yksittäiset lajit olivat avainasemassa eri tilanteissa. Tämän vuoksi lajien ekologiset ominaisuudet ja lajien vaihteleva suhde ilmastotekijöihin tulee ottaa huomioon, kun lahottajasienien merkitystä arvioidaan osana metsäekosysteemin toiminnallisia prosesseja. Tulosten mukaan kelopuut lahoavat hitaammin kuin muut puun laadut myös ilmastotekijöiden muuttuessa. Kelopuu onkin ilmeisen pysyvä puuaineksen muoto metsäekosysteemissä, koska sienet kykenevät lahottamaan sitä varsin hitaasti. Tulokset korostavat erilaisten ekologisten vuorovaikutustekijöiden merkitystä puuaineksen lahoamiseen vaikuttavina tekijöinä. Lisäksi tuloksissa korostuu, että eri lahottajasienilajien toiminnallinen asema ja merkitys puun lahoamisessa vaihtelee merkittävästi. Osalla lajeista on hyvin suuri merkitys, mikä tulisi aiempaa paremmin ottaa huomioon, kun arvioidaan puuhun sitoutuneen hiilen kiertoa metsissä. Metsien monimuotoisuuden säilyttämisen kannalta harvinaiset lahopuun muodot – kuten kelopuut – ovat tulosten mukaan lahottajasienille merkittäviä ja muusta puuaineksesta poikkeavia kasvualustoja, mutta niiden ekologisista ominaisuuksista kaivataan vielä enemmän tietoa muun muassa metsien ennallistamisen tarpeisiin.

Venugopal, University of Eastern Finland, School of Forest Sciences Sähköposti: parvathy.venugopal@uef.fi

Rekisteröidy

Click this link to register to Dissertationes Forestales.

Kirjaudu sisään

Jos olet rekisteröitynyt käyttäjä, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.

Ilmoitukset päivityksistä

Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta

Valitsemasi artikkelit