Artikkelit kirjoittajalta Aleksi Nirhamo

Kategoria : Articles

Aleksi Nirhamo. (2025). Epiphytic lichen diversity in pine-dominated boreal forests: community dynamics in relation to snag dynamics and disturbances. https://doi.org/10.14214/df.377
Avainsanat: kelo; ennallistaminen; ennallistamispoltto; vanhat metsä; säästöpuu
Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä

Väitöskirjassani tutkin epifyyttisten jäkälien monimuotoisuutta boreaalisten metsien elävillä ja kuolleilla männyillä (Pinus sylvestris). Päätavoitteenani oli tarkastella metsädynamiikan, eritoten pystylahopuudynamiikan ja häiriöiden vaikutusta epifyyttien monimuotoisuuteen. Inventoin jäkäliä luonnontilaisen kaltaisissa metsissä, sekä kokeellisilla tutkimusaloilla, joissa metsien luontaista dynamiikkaa oltiin jäljitelty metsänhoidossa. Aikasarja, joka kattoi 27t vuotta, osoitti että puun kuolemasta kulunut aika on keskeinen tekijä pystylahopuilla esiintyvien lignikolisten jäkälien alfa- ja betadiversiteetille. Vähintään 90 vuotta kuolleina olleet puut ovat tärkeitä lignikolisten jäkälien monimuotoisuudelle. Mallintaessa talousmetsien pystylahopuun tai tarkalleen ottaen avohakkuiden yhteydessä jätetyistä säästöpuista muodostuneen pystylahopuun kaatuvuutta, talousmetsien pystylahopuu osoittautui pysyvän pystyssä korkeintaan 50 vuotta puun kuolemasta. Täten lahopuun ennallistamisessa on kaksi merkittävää haastetta. Ensinnäkin korkean jäkälämonimuotoisuuden esiintyminen ennallistetulla (pysty)lahopuulla vie useita vuosikymmeniä tai jopa vuosisadan. Vastaavasti havaitsin jäkälien monimuotoisuuden olevan suhteellisen alhaista 20 vuotta sitten ennallistamistarkoituksessa muodostuneella lahopuulla. Toiseksi ennallistaminen ei vaikuta edistävän pitkäkestoisen pystylahopuun muodostumista. Elävien säästöpuiden jäkälien inventoinnit osoittivat, että jäännerakenteet voivat ylläpitää jäkälien monimuotoisuutta paikoissa, joissa on ollut voimakkaita häiriöitä. Latvapalot muuttivat elinympäristörakennetta merkittävästi poistamalla aiemmin saatavilla olleet kasvualustat puuston kuollessa. Ne kuitenkin myös tuottivat uusia kasvualustoja lahopuun muodossa, ja siten epifyyttisten jäkälien lajirikkaus väheni vain niukasti. Tästä huolimatta tuoreeltaan muodostuneella ja yksipuolisella lahopuulla esiintynyt jäkälälajisto oli suhteellisen niukkaa. Pintapaloilla oli samankaltaisia mutta mittakaavaltaan pienempiä vaikutuksia yhteisökoostumukseen kuin latvapaloilla. Luonnondynamiikan jäljittelyn pitäisi olla tehokasta parantamaan epifyyttien monimuotoisuutta talousmetsissä. Keskiössä pitäisi olla monipuolisten kasvualustojen, mutta etenkin vanhojen puiden (tai ”vanhan” lahopuun eli pitkäkestoisen pystylahopuun) saatavuus.

  • Nirhamo, University of Eastern Finland, Faculty of Science, Forestry and Technology, School of Forest Sciences ORCID https://orcid.org/0000-0002-1487-533X Sähköposti: aleksi.nirhamo@uef.fi

Rekisteröidy
Click this link to register to Dissertationes Forestales.
Kirjaudu sisään
Jos olet rekisteröitynyt käyttäjä, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.
Ilmoitukset päivityksistä
Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta
Valitsemasi artikkelit
Lähetä sähköpostiin
Karjalainen E., (2006) The visual preferences for forest regeneration a.. Dissertationes Forestales vol. 2006 no. 31 artikkeli 1815 (poista) | Muokkaa kommenttia
Hou Z., (2014) Mapping of growing stock and stand delineation f.. Dissertationes Forestales vol. 2014 no. 184 artikkeli 1966 (poista) | Muokkaa kommenttia
Himanen K., (2018) Seed quality attributes in seedling production o.. Dissertationes Forestales vol. 2018 no. 261 artikkeli 10046 (poista) | Muokkaa kommenttia
Schelhaas M.-J., (2008) Impacts of natural disturbances on the developme.. Dissertationes Forestales vol. 2008 no. 56 artikkeli 1841 (poista) | Muokkaa kommenttia
Mäkinen A., (2010) Uncertainty in forest simulators and forest plan.. Dissertationes Forestales vol. 2010 no. 97 artikkeli 1882 (poista) | Muokkaa kommenttia
Sironen S., (2009) Estimating individual tree growth using non-para.. Dissertationes Forestales vol. 2009 no. 94 artikkeli 1877 (poista) | Muokkaa kommenttia
Poorazimy M., (2025) Laser scanning for tree growth measurements: lin.. Dissertationes Forestales vol. 2025 no. 372 artikkeli 25009 (poista) | Muokkaa kommenttia
Díaz-Yáñez O., (2018) Integrating the risk of natural disturbances in.. Dissertationes Forestales vol. 2018 no. 258 artikkeli 10028 (poista) | Muokkaa kommenttia
Wan M., (2014) In search of sustainable competitive advantage i.. Dissertationes Forestales vol. 2014 no. 172 artikkeli 1955 (poista) | Muokkaa kommenttia
Halder P., (2011) Bioenergy knowledge, perceptions, and attitudes .. Dissertationes Forestales vol. 2011 no. 135 artikkeli 1918 (poista) | Muokkaa kommenttia
Viljanen A., (2025) Business ecosystems for urban sustainability: re.. Dissertationes Forestales vol. 2025 no. 362 artikkeli 25003 (poista) | Muokkaa kommenttia
Kashif M., (2019) Mycoviruses infecting the forest pathogen Het.. Dissertationes Forestales vol. 2019 no. 271 artikkeli 10156 (poista) | Muokkaa kommenttia
Korhonen J. F.J., (2020) Nitrogen cycling from the perspective of boreal .. Dissertationes Forestales vol. 2020 no. 293 artikkeli 10378 (poista) | Muokkaa kommenttia
Gritten D., (2009) Facilitating resolution of forest conflicts thro.. Dissertationes Forestales vol. 2009 no. 91 artikkeli 1873 (poista) | Muokkaa kommenttia
Muttilainen H., (2025) Towards multiple use of forests with non-timber .. Dissertationes Forestales vol. 2025 no. 381 artikkeli 25020 (poista) | Muokkaa kommenttia