Artikkelit jotka sisältää sanan 'maankäytön muutos'

Biomassajärjestelmien käyttö on lisääntynyt Euroopassa uusiutuvan energian ja biopohjaisten tuotteiden lähteinä. Erityisesti nopeakasvuisten viljelmien pinta-ala on kasvanut nopeasti vastauksena tarpeeseen vähentää hiilidioksidipäästöjä, hillitä ilmastonmuutosta ja vahvistaa energiaomavaraisuutta. Tuotannollisen roolinsa lisäksi biomassajärjestelmät voivat tarjota useita ympäristöpalveluita niitä ympäröiville maisemille. Näiden hyötyjen laajuus riippuu kuitenkin voimakkaasti paikallisesta kontekstista. Lisäksi biomassajärjestelmiä koskeva paikkatieto on edelleen hajanaista ja hajautunutta, mikä rajoittaa mahdollisuuksia tutkia niiden vaikutuksia.

Tämän puutteen korjaamiseksi väitöskirjassa kootaan paikkatietoa biomassajärjestelmistä eri puolilla Eurooppaa, kuvaillaan niitä ympäröivää maankäyttökontekstia sekä tarkastellaan spatiaalisia ratkaisuja, joiden avulla nämä järjestelmät voivat parantaa maisemarakenteen ominaisuuksia ja ekosysteemipalveluja. Käytettävissä olevan biomassajärjestelmien sijaintitiedon ja maankäyttöaineistojen avulla arvioitiin maankäytön monimuotoisuutta, mallinnettiin ekologista kytkeytyneisyyttä sekä sovellettiin monitavoitteista spatiaalista suunnittelua hoitotoimenpiteiden optimoimiseksi kannattavuuden ja ekosysteemipalvelujen tuottamisen välisten kompromissien näkökulmasta.

Tulokset osoittavat, että poppeli- ja pajuviljelmillä on suurin potentiaali monipuolistaa maatalousmaisemia, mikä johtuu niiden suhteellisen pienestä kuviokoosta ja sijoittumisesta pääosin voimaperäisen maatalouden matriisiin. Sitä vastoin eukalyptusviljelmät voivat aiheuttaa maiseman yksipuolistumisen riskin suuren kuviokokonsa ja pääosin metsäisiin ympäristöihin sijoittumisensa vuoksi. Vesistöalueen tasolla poppeliviljelmät voivat toimia askelkivinä, jotka yhdistävät suuria metsäalueita, mutta niiden tehokkuus riippuu niiden spatiaalisesta sijoittelusta ja tutkittujen lajien leviämiskyvystä. Poppeliviljelmien hoidon spatiaalinen optimointi paljasti niiden mahdollisen roolin ekosysteemipalvelujen ylläpitäjänä tiukoissa suojeluskenaarioissa. Yhdistettynä rantametsiin ne voivat saavuttaa sekä taloudellisen kannattavuuden että toivottavat ekologiset tulokset tuotannollisissa maisemissa.

Kaiken kaikkiaan tämä väitöskirja tarjoaa uuden panoksen biomassajärjestelmien ymmärtämiseen Euroopassa tarjoamalla spatiaalisen viitekehyksen, joka tukee maankäytön suunnittelijoita, päätöksentekijöitä ja tutkijoita maisemien suunnittelussa siten, että tuotannollisuus ja kestävyys ovat tasapainossa.

• Pineda-Zapata, University of Eastern Finland, Faculty of Science, Forestry and Technology, School of Forest Sciences https://orcid.org/0009-0006-8014-0098 Sähköposti: spineda@uef.fi

Lignoselluloosa energiakasvit voivat tuottaa huomattavia määriä biomassaa energian tuotantoon, mutta niiden käyttöönottoon liittyy usein maankäytön muutoksia, koska niitä viljellään pääasiassa maatalouden hallitsemissa maisemissa. Väitöskirjassa käsitellään energiakasvien esiintyvyyttä ja analysoidaan niiden maankäytön muotoja Ruotsin maatalousmaisemissa. Tavoitteena on erityisesti i) arvioida eri energiakasveja tuotannon, sijainnin sekä ilmastoprofiilien suhteen, ii) karakterisoida ja määritellä ympäröivää maatalousmaisemaa sekä iii) tutkia maankäytön yleisiä muutoksia, jotka johtuvat energiakasvi viljelmien perustamisesta. Analyysi perustuu empiirisiin tietoihin kaupallisista nopeakasvuisista puuviljelmistä (paju, poppeli ja hybridihaapa) sekä energiaruohosta (ruokohelpi) useilla spatiaalisilla mittakaavoilla aina peltokuvioilta maisematasolle vuosina 1986–2018. Peltotasolla suuntaus on pienempiin ja säännöllisen muotoisiin kuvioihin energiakasvien osalta, samalla niiden viljelyalueet ovat siirtyneet kohti tuottavampia maita, mikä heijastaa maankäytön muutosta.  Pajuviljelmiä perustettiin aluksi pääasiassa kesannoille, mutta myöhemmin monet viljelyksistä korvattiin viljakasveilla maailmanlaajuisten viljan hintojen muutosten vuoksi. Ruokohelven kohdalla maankäytön muutos oli samansuuntainen, vaikkakin muutokset ilmestyivät myöhemmin eivätkä olleet niin ilmeisiä. Maisematasolla energiakasvit monipuolistavat merkittävästi maatalousmaisemaa, sillä nopeasti kasvavia puuviljelmiä istutetaan pääasiassa viljan viljelyalueille ja ruokohelpeä metsävaltaisiin maisemiin. Väitöskirjassa käytetyt menetelmät ja analyysit auttavat ymmärtämään paremmin energiakasveihin liittyviä maankäytön muutoksia ja auttavat määrittelemään niiden osuuden merkitystä maatalousmaiseman monipuolistamisessa.

• Xu, University of Eastern Finland, Faculty of Science and Forestry, School of Forest Sciences Sähköposti: xiaoqian.xu@uef.fi

• Mäkiranta, University of Helsinki, Department of Forest Sciences Sähköposti: paivi.makiranta@metla.fi