Artikkelit jotka sisältää sanan 'sertifiointi'

Biomassa on runsas ja uusiutuva raaka-aine, jota voidaan hyödyntää energiantuotannossa esimerkiksi polton, biokemiallisten muunnosprosessien ja teollisten energiajärjestelmien avulla. Raaka-ainepohjan monipuolistaminen voi parantaa biomassan hyödyntämistä ja auttaa ymmärtämään, miten eri käsittelymenetelmät vaikuttavat polttoaineen ominaisuuksiin ja sivuvirtojen hyödyntämismahdollisuuksiin. Uudet teknologiat ja kehittyvät markkinat voivat lisäksi parantaa uusien biomassaraaka-aineiden hyödyntämistä, lisätä niiden taloudellista arvoa ja pienentää ympäristövaikutuksia. Ei-perinteisistä lignoselluloosapohjaisista raaka-aineista on kuitenkin edelleen vähän vertailevaa tietoa paikallisissa olosuhteissa. Tässä väitöskirjassa arvioidaan monivuotisia energiakasveja, kahvintuotannon sivutuotteita ja Brasilian alkuperäisiä lehtipuulajeja bioenergian ja biojalostuksen raaka-aineina. Osatutkimuksessa I tarkasteltiin jättitatar (Fallopia sachalinensis var. ‘Igniscum’) ja virginiantalvikki (Sida hermaphrodita) -kasvien soveltuvuutta pellettien valmistukseen pohjoisissa olosuhteissa. Tilavuuspaino, kosteus, energiasisältö ja alkuainekoostumus vastasivat pääosin pellettien laatuvaatimuksia, mutta mekaaninen kestävyys ja tuhkapitoisuus vaativat lisätutkimuksia. Osatutkimuksessa II tutkittiin hydrotermisen nesteytyksen soveltuvuutta kahvintuotannon sivutuotteiden käsittelyyn. Menetelmä paransi tuotteiden energiaominaisuuksia ja tuotti kemiallisesti monimuotoisia öljyjakeita, jotka sisälsivät muun muassa rasvahappoja ja alkaloideja. Osatutkimuksessa III arvioitiin Brasilian Cerrado–Caatinga-siirtymäalueen alkuperäisiä lehtipuulajeja, joiden teollisesta energiakäytöstä ei ollut aiempaa tutkimustietoa. Metsäinventointia, puustotunnuksia ja polttoaineominaisuuksia yhdistämällä tunnistettiin energiakäyttöön soveltuvia lajeja. Väitöskirja tuottaa vertailevaa tietoa uusista biomassaraaka-aineista ja niiden käsittelymenetelmistä sekä osoittaa mahdollisuuksia laajentaa bioenergian ja biojalostuksen raaka-ainevalikoimaa.

• Papamatthaiakis, University of Eastern Finland, Faculty of Science, Forestry and Technology, School of Forest Sciences https://orcid.org/0000-0002-9423-8890 Sähköposti: nikolaos.papamatthaiakis@uef.fi

Venäjällä on noin 43 miljoonaa hehtaaria FSC (Forest Stewardship Council) -järjestelmän mukaisesti sertifioituja metsiä. Tässä tutkimuksessa selvitettiin sertifioinnin piiriin kuuluvien ja kuulumattomien metsäyhtiöiden suhtautumista metsäsertifiointiin ja niiden näkemyksiä sertifioinnin hyödyistä sekä perusteista olla ottamatta käyttöön sertifiointijärjestelmää. Tutkimuksessa selvitettiin myös yhtiöiden puunhankinnassaan käyttämien laittomien hakkuiden seuranta- ja estämiskäytäntöjen tehokkuutta. Lisäksi analysoitiin lievät ja vakavat poikkeamat FSC:n vaatimuksista vuosina 2011-2015 FSC:n periaatteittain, alueittain ja erikokoisilla vuokrametsäalueilla.

Tutkimus osoitti, että sekä metsäsertifiointiin sitoutuneet että sitä soveltamattomat yhtiöt näkevät metsäsertifioinnin mahdollisuutena saada taloudellista hyötyä ja laajentaa tuotteiden markkinoita. Metsäsertifiointi nähdään keinona päästä uusille markkinoille ja sitä kautta lisätä tuotteiden myyntiä sekä lisäksi varmistaa puun laillisuus ja parantaa yhtiön mainetta ja kilpailukykyä kansainvälisillä markkinoilla (tutkimus I). Yhtiöiden omat puun alkuperän seurantasysteemit ja Due Diligence -käytännöt osoittautuivat käyttökelpoisiksi, mutta kaipaavat edelleen kehittämistä täyttääkseen EU:n puutavara-asetuksen vaatimukset (tutkimus II). Tutkimuksessa kävi ilmi, että sekä Luoteis-Venäjällä että koko Venäjän federaatiossa lievät poikkeamat sertifiointikriteereistä olivat lisääntyneet vuoden 2011 jälkeen: vuonna 2011 niitä oli 221 ja vuonna 2015 363. Tämä kehitys oli yhdenmukainen metsäsertifioinnin piirissä olevien metsien kokonaispinta-alan kasvun kanssa. Eniten lieviä ja vakavia poikkeamia havaittiin sekä Luoteis-Venäjällä että koko Venäjän federaatiossa FSC:n periaate 6:n kohdalla. Tutkimuksen tulosten mukaan Luoteis-Venäjällä poikkeamia oli eniten suurten metsäalueiden vuokraajilla (tutkimukset III ja IV). Koko Venäjän federaatiossa lieviä ja vakavia poikkeamia oli kuitenkin eniten pienten metsäalueiden vuokraajilla (tutkimukset III ja IV).

• Trishkin, University of Eastern Finland, School of Forest Sciences http://orcid.org/0000-0001-5398-2544 Sähköposti: maxim.trishkin@uef.fi