Artikkelit kirjoittajalta Anna Rytkönen

Kategoria : Articles

Anna Rytkönen. (2011). Phytophthora in Finnish nurseries. https://doi.org/10.14214/df.137
Avainsanat: DGGE; Phytophthora; patogeenisuus; kylmänkestävyys; molekyylibiologiset menetelmät
Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
Ihmisen kuljettamat kasvit ja kasvituotteet ovat nykyään pääasiallinen kanava kasvitaudinaiheuttajien ja tuhohyönteisten kulkeutumiselle maasta toiseen. Kasvitaudinaiheuttajista ehkä pahamaineisimpia ovat Phytophthora-suvun lajit, jotka ovat vieraslajeina aiheuttaneet dramaattisiakin tautiepidemioita kasvintuotannossa, metsätaloudessa sekä luonnonekosysteemeissä ympäri maailmaa. Tämän väitöskirjatutkimuksen tavoitteena oli selvittää mitä Phytophthora-lajeja meillä jo esiintyy ja mitkä ovat ne kasvilajit joilla ne voivat aiheuttaa tauteja, sekä rajoittaako talvi niiden vakiintumista pysyväksi uhkaksi kasvituotannossa. Tutkimuksen aikana kehitettiin myös molekyylibiologiaan perustuva työkalu Phytophthora-lajien tunnistamiseksi suoraan kasvimateriaalista. Tutkimus osoitti jo 1990-luvulla Suomeen vakiintuneen vieraslajin, Phytophthora cactorumin, selviävän luonnonvesissä, ja kasteluveden olevan mahdollinen koivun levälaikun tartuntalähde taimitarhoilla. Tämä lajin lisäksi koristekasvitarhojen alppiruusuista löytyi kolme Suomelle uutta Phytophthora-lajia: P. ramorum, P. plurivora ja P. pini, joista toinen eristettiin myös syreeniltä. Näistä ainoa karanteenilaji, P. ramorum, oli kylmänkestävyystesteissä parhaiten sopeutunut kasvamaan kylmissä lämpötiloissa ja se pystyi myös selviämään taimitarhalla 6 vuoden ajan huolimatta vuotuisista hävitystoimenpiteistä. Tartuntakokeissa P. plurivora ja lähisukulainen P. pini pystyivät paitsi tartuttamaan useampia suomalaisia puu- ja kasvilajeja kuin P. cactorum ja P. ramorum, myös aiheuttivat suurempaa kuolleisuutta. Suomen metsätaimitarhojen yleisin puulaji, metsäkuusi (Picea abies), oli erittäin altis P. plurivoran ja P. pinin infektiolle. P. plurivoralla tartutettujen kuusen versojen solukkoleikkeissä sen havaittiin tappavan soluja nopeasti kuusen lähes kaikissa solukoissa. Oireet ilmenivät neljän päivän kuluttua tartutuksesta. Väitöstutkimuksessa kehitetty DNA-pohjainen työkalu (PCR-DGGE) tunnisti luotettavasti Phytophthora-tartunnan suoraan kasvinäytteistä. Sillä pystyttiin myös tunnistamaan laji, jolla kasvi oli tartutettu, sekä löytämään myös useampi laji samasta näytteestä. Menetelmä on halpa ja nopea käytettäväksi joko yksinään tai yhdessä muiden Phytophthora-mikrobien tunnistusmenetelmien kanssa. Havaittujen Phytophthora-lajien ominaisuudet, kuten kyky säilyä alhaisissa lämpötiloissa ja tartuttaa luonnonkasveja, mahdollistavat niiden leviämisen taimitarhoilta luontoon. On hyvin todennäköistä että uusia Phytophthora-suvun aiheuttamia tauteja havaitaan sekä Suomesta että muista pohjoismaista ellei kasvikauppaa rajoiteta ja/tai kasvintarkastustoimenpiteitä tehosteta Euroopan sisällä.
  • Rytkönen, University of Helsinki, Department of Forest Sciences Sähköposti: anna.rytkonen@metla.fi (sähköposti)

Rekisteröidy
Click this link to register to Dissertationes Forestales.
Kirjaudu sisään
Jos olet rekisteröitynyt käyttäjä, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.
Ilmoitukset päivityksistä
Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta
Valitsemasi artikkelit
Lähetä sähköpostiin
Karjalainen E., (2006) The visual preferences for forest regeneration a.. Dissertationes Forestales vol. 2006 no. 31 artikkeli 1815 (poista) | Muokkaa kommenttia
Hou Z., (2014) Mapping of growing stock and stand delineation f.. Dissertationes Forestales vol. 2014 no. 184 artikkeli 1966 (poista) | Muokkaa kommenttia
Himanen K., (2018) Seed quality attributes in seedling production o.. Dissertationes Forestales vol. 2018 no. 261 artikkeli 10046 (poista) | Muokkaa kommenttia
Schelhaas M.-J., (2008) Impacts of natural disturbances on the developme.. Dissertationes Forestales vol. 2008 no. 56 artikkeli 1841 (poista) | Muokkaa kommenttia
Mäkinen A., (2010) Uncertainty in forest simulators and forest plan.. Dissertationes Forestales vol. 2010 no. 97 artikkeli 1882 (poista) | Muokkaa kommenttia
Sironen S., (2009) Estimating individual tree growth using non-para.. Dissertationes Forestales vol. 2009 no. 94 artikkeli 1877 (poista) | Muokkaa kommenttia
Poorazimy M., (2025) Laser scanning for tree growth measurements: lin.. Dissertationes Forestales vol. 2025 no. 372 artikkeli 25009 (poista) | Muokkaa kommenttia
Díaz-Yáñez O., (2018) Integrating the risk of natural disturbances in.. Dissertationes Forestales vol. 2018 no. 258 artikkeli 10028 (poista) | Muokkaa kommenttia
Wan M., (2014) In search of sustainable competitive advantage i.. Dissertationes Forestales vol. 2014 no. 172 artikkeli 1955 (poista) | Muokkaa kommenttia
Halder P., (2011) Bioenergy knowledge, perceptions, and attitudes .. Dissertationes Forestales vol. 2011 no. 135 artikkeli 1918 (poista) | Muokkaa kommenttia
Viljanen A., (2025) Business ecosystems for urban sustainability: re.. Dissertationes Forestales vol. 2025 no. 362 artikkeli 25003 (poista) | Muokkaa kommenttia
Kashif M., (2019) Mycoviruses infecting the forest pathogen Het.. Dissertationes Forestales vol. 2019 no. 271 artikkeli 10156 (poista) | Muokkaa kommenttia
Korhonen J. F.J., (2020) Nitrogen cycling from the perspective of boreal .. Dissertationes Forestales vol. 2020 no. 293 artikkeli 10378 (poista) | Muokkaa kommenttia
Gritten D., (2009) Facilitating resolution of forest conflicts thro.. Dissertationes Forestales vol. 2009 no. 91 artikkeli 1873 (poista) | Muokkaa kommenttia
Muttilainen H., (2025) Towards multiple use of forests with non-timber .. Dissertationes Forestales vol. 2025 no. 381 artikkeli 25020 (poista) | Muokkaa kommenttia