Artikkelit jotka sisältää sanan 'Neuvostoliiton kustannuslaskenta'

Kategoria : Articles

Olga Tyukina. (2010). Development of management and cost accounting of wood harvesting in the Republic of Karelia. https://doi.org/10.14214/df.106
Avainsanat: johtamisjärjestelmät; Neuvostoliiton kustannuslaskenta; kokorunkomenetelmä; tavaralajimenetelmä; kustannuslaskennan kehitys
Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
Puunkorjuun johtamisen ja kustannuslaskennan kehittyminen Karjalan Tasavallassa Neuvostoliiton aikana Karjalan Autonomisessa Sosialistisessa Neuvostotasavallassa puunkorjuu oli keskittynyt valtion omistamille puunkorjuuyrityksille, lespromkhozeille, joiden puunkorjuutyöt perustuivat vähitellen lähes täysin mekanisoituun kokorunkomenetelmään. Yritysten johtaminen oli Neuvostoliiton suunnitelmatalouden kaudella myös täysin keskitettyä, ja puun hankintamäärät ja sen hinnat määriteltiin Metsätalouden ja metsäteollisuuden ministeriössä. Kustannukset laskettiin ministeriön sisäisesti sovittujen standardikustannuslaskennan menetelmien mukaisesti. Neuvostoajan suunnitelmatalouden päätyttyä, markkinatalouteen siirtymisen aikana 1990-luvun alkupuolella suurin osa Karjalan puunhankintayrityksistä ajautui taloudelliseen kriisiin. Pääsyinä olivat puunkorjuun kustannusten ja muiden markkinoista johtuvien kustannustekijöiden kasvu. Lisäksi vanha teknologia sekä kehittymätön infrastruktuuri vaikuttivat kannattavuuteen alentavasti. Neuvostoliiton aikaisten valtion omistamien puunkorjuuyrityksien omistusmuoto vaihtui osakeyhtiöiksi ja myös monia pieniä korjuuyrityksiä perustettiin. Tutkimus kuvaa ja analysoi sekä puunkorjuun johtamisjärjestelmän muutoksia Karjalan tasavallassa että kustannuslaskennan teorian ja käytännön kehitystä Neuvostoliiton ja Venäjän Federaation puunkorjuussa poikkeuksellisen tuntuvan taloudellisen ja sosiaalisen transformaation olosuhteissa. Nykyään Venäjällä, ja erityisesti Luoteis-Venäjällä sekä kokorunkomenetelmä että tavaralajimenetelmä ovat yleisessä käytössä. Karjalan Tasavallassa viimeisen 10-15 vuoden aikana pohjoismainen tavaralajimenetelmä on vallannut kasvavan osan puunkorjuussa. Vaikka myös kokorunkomenetelmää on jonkin verran uudistettu, perinteiset koneet ja menetelmät ovat edelleen vallitsevat. Tutkimuksessa on tehty kustannuslaskelmia kumpaankin menetelmään perustuville puunkorjuuketjuille hakkuutyömailta puuta käyttäville tehtaille tai vientiin saakka. Kaikki korjuuoperaatiot metsässä, kuljetuksessa ja puunkäsittelyterminaaleissa on jaettu keskeisiin toimintoihin logistisessa ketjussa. Puunkorjuun kustannuslaskelmat molemmissa puunkorjuumenetelmissä pohjautuvat edelleen muutamiin vaihtoehtoisiin työvaiheisiin sisältäen venäläisen tai pohjoismaisen koneiden ohella myös manuaalisia työvaiheita. Kustannuslaskennan teorian kannalta tutkimus perustuu omakustannushinnan laskentaan. Suunnitelmatalouden ja nykyisen venäläisen omakustannuslaskennan ja pohjoismaissa sovelletun puunkorjuun kustannuslaskennan menetelmien eroja ja yhtäläisyyksiä on kuvattu, analysoitu, ja verrattu keskenään. Yhtäläisyyksiä esiintyy molempien menetelmien kustannuskategorioissa sekä jaossa kiinteisiin ja muuttuviin kustannuksiin. Yhtenä peruserona on korjuukoneen vaihtoarvon laskeminen, jolla on tärkeä merkitys pohjoismaisessa konekustannuslaskennassa, mutta jota venäläisessä menetelmässä ei ole sovellettu. Vuosille 2000-2005 laaditut kustannuslaskentamallit osoittavat kokorunko- ja tavaralajimenetelmien puunhankintakustannusten kasvaneen Karjalan Tasavallassa reaalisesti 2.5-kertaisiksi. Puunkorjuukustannukset riippuvat paitsi puunhakkuumenetelmistä myös paljon raakapuun kuljetusetäisyyksistä. Vuonna 2005 tavaralajimenetelmän yksikkökustannuksiksi laskettiin 11-35 €/m3 ja vastaavasti kokorunkomenetelmälle 13-42 €/m3. Näyttääkin siltä, että skandinaaviseen teknologiaan perustuvan tavaralajimenetelmän lisääntynyt käyttö on monessa tapauksessa yhtä paljon kuin kustannuslaskelmista ollut seurausta puunkorjuun uusista organisaatio- ja johtamismalleista.
  • Tyukina, Itä-Suomen yliopisto, Metsätieteiden osasto Sähköposti: olga.tyukina@uef.fi (sähköposti)

Rekisteröidy
Click this link to register to Dissertationes Forestales.
Kirjaudu sisään
Jos olet rekisteröitynyt käyttäjä, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.
Ilmoitukset päivityksistä
Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta
Valitsemasi artikkelit
Lähetä sähköpostiin
Karjalainen E., (2006) The visual preferences for forest regeneration a.. Dissertationes Forestales vol. 2006 no. 31 artikkeli 1815 (poista) | Muokkaa kommenttia
Hou Z., (2014) Mapping of growing stock and stand delineation f.. Dissertationes Forestales vol. 2014 no. 184 artikkeli 1966 (poista) | Muokkaa kommenttia
Himanen K., (2018) Seed quality attributes in seedling production o.. Dissertationes Forestales vol. 2018 no. 261 artikkeli 10046 (poista) | Muokkaa kommenttia
Schelhaas M.-J., (2008) Impacts of natural disturbances on the developme.. Dissertationes Forestales vol. 2008 no. 56 artikkeli 1841 (poista) | Muokkaa kommenttia
Mäkinen A., (2010) Uncertainty in forest simulators and forest plan.. Dissertationes Forestales vol. 2010 no. 97 artikkeli 1882 (poista) | Muokkaa kommenttia
Sironen S., (2009) Estimating individual tree growth using non-para.. Dissertationes Forestales vol. 2009 no. 94 artikkeli 1877 (poista) | Muokkaa kommenttia
Poorazimy M., (2025) Laser scanning for tree growth measurements: lin.. Dissertationes Forestales vol. 2025 no. 372 artikkeli 25009 (poista) | Muokkaa kommenttia
Díaz-Yáñez O., (2018) Integrating the risk of natural disturbances in.. Dissertationes Forestales vol. 2018 no. 258 artikkeli 10028 (poista) | Muokkaa kommenttia
Wan M., (2014) In search of sustainable competitive advantage i.. Dissertationes Forestales vol. 2014 no. 172 artikkeli 1955 (poista) | Muokkaa kommenttia
Halder P., (2011) Bioenergy knowledge, perceptions, and attitudes .. Dissertationes Forestales vol. 2011 no. 135 artikkeli 1918 (poista) | Muokkaa kommenttia
Viljanen A., (2025) Business ecosystems for urban sustainability: re.. Dissertationes Forestales vol. 2025 no. 362 artikkeli 25003 (poista) | Muokkaa kommenttia
Kashif M., (2019) Mycoviruses infecting the forest pathogen Het.. Dissertationes Forestales vol. 2019 no. 271 artikkeli 10156 (poista) | Muokkaa kommenttia
Korhonen J. F.J., (2020) Nitrogen cycling from the perspective of boreal .. Dissertationes Forestales vol. 2020 no. 293 artikkeli 10378 (poista) | Muokkaa kommenttia
Gritten D., (2009) Facilitating resolution of forest conflicts thro.. Dissertationes Forestales vol. 2009 no. 91 artikkeli 1873 (poista) | Muokkaa kommenttia
Muttilainen H., (2025) Towards multiple use of forests with non-timber .. Dissertationes Forestales vol. 2025 no. 381 artikkeli 25020 (poista) | Muokkaa kommenttia