Artikkelit jotka sisältää sanan 'pohjoisboreaalinen'

Kategoria : Articles

Laura Matkala. (2020). Vegetation, nutrients, and CO2 flux dynamics in northern boreal forests. https://doi.org/10.14214/df.305
Avainsanat: ilmastonmuutos; hiili; fosfori; typpi; ilmakehä; ääri-ilmiöt; pohjoisboreaalinen
Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä

Arktinen alue lämpenee muuta maapalloa nopeammin ilmastonmuutoksen seurauksena, ja tämän vaikutus ulottuu boreaalisella vyöhykkeellä erityisesti pohjoisosiin. Vyöhykkeen kasvuolosuhteet ovat pysyneet vuosituhansia samankaltaisina ennen käynnissä olevaa murrosta, mutta vuoden keskilämpötilan odotetaan yhä nousevan, sadannan lisääntyvän ja kasvukauden pidentyvän. Lisäksi sään ääri-ilmiöiden, kuten kuivuuden, rankkasateiden ja kasvukauden aikaisten pakkasjaksojen odotetaan yleistyvän. Pohjoisboreaalinen vyöhyke sijaitsee Suomessa pääasiassa Lapissa, johon kohdistuu alueena myös erilaista maankäytön muutoksen painetta muun muassa kaivostoiminnan kautta. Tässä väitöskirjassa tarkastellaan pohjoisboreaalisten metsien kasvillisuuden suhdetta sekä sen alla olevan maaperän ravinteisiin, että yllä olevaan ilmakehään kasvillisuuden ja ilmakehän välisen hiilidioksidivaihdon kautta. Tutkin kasvillisuuden ja maaperän välisiä yhteyksiä Itä-Lapissa Soklin koekaivosalueen fosfaattimalmion lähellä, missä maaperän fosforipitoisuus vaihtelee runsaasti myös malmion ulkopuolella. Kasvillisuuden ja ilmakehän välistä hiilidioksidin vaihtoa puolestaan tutkin sekä erittelemällä männikön eri ositteiden (puusto, aluskasvillisuus) hiilivuota, että analysoimalla erilaisten metsiköiden (kuusikko ja männikkö) vastustuskykyä sään ääri-ilmiöille.

Fosfaattimalmion läheisissä metsissä ruohovartisten kukkakasvien, heinien ja sarojen lajimäärät nousivat maaperän humuskerroksen typpi- ja erityisesti fosforipitoisuuden kohoamisen kanssa. Humuksen fosforipitoisuus puolestaan oli muita koealoja (männiköt ja kuusikot) korkeampi niillä tutkimuskoealoilla, joiden valtapuu oli hieskoivu. Aluskasvillisuudella oli tärkeä osa myös männikön hiilidioksidivaihdossa. Pohjoisboreaalisissa metsiköissä latvusto on usein avoin, jolloin valoa on verraten paljon saatavilla myös aluskasvillisuudelle. Latvuston ja aluskasvillisuuden hiilenvaihdon vuosisykli vaihteli, sillä aluskasvillisuus oli yleensä vielä lumen alla silloin, kun puusto alkoi keväällä yhteyttää. Verratessa pohjoisboreaalista kuusikkoa ja männikköä, huomattiin männikön sietävän sään ääri-ilmiöitä kuusikkoa paremmin. Kuusikon hengitys väheni äärimmäisen kuumana ja kuivana kesänä vaikka sen yhteyttäminen jopa kiihtyi. Tämä saattaa johtua hidastuneesta eloperäisen aineen hajonnasta, mutta lopullisen syyn selvittäminen vaatisi lisätutkimusta.

  • Matkala, University of Helsinki, Faculty of Agriculture and Forestry, Department of Forest Sciences Sähköposti: laura.matkala@helsinki.fi (sähköposti)

Rekisteröidy
Click this link to register to Dissertationes Forestales.
Kirjaudu sisään
Jos olet rekisteröitynyt käyttäjä, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.
Ilmoitukset päivityksistä
Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta
Valitsemasi artikkelit
Lähetä sähköpostiin
Karjalainen E., (2006) The visual preferences for forest regeneration a.. Dissertationes Forestales vol. 2006 no. 31 artikkeli 1815 (poista) | Muokkaa kommenttia
Hou Z., (2014) Mapping of growing stock and stand delineation f.. Dissertationes Forestales vol. 2014 no. 184 artikkeli 1966 (poista) | Muokkaa kommenttia
Himanen K., (2018) Seed quality attributes in seedling production o.. Dissertationes Forestales vol. 2018 no. 261 artikkeli 10046 (poista) | Muokkaa kommenttia
Schelhaas M.-J., (2008) Impacts of natural disturbances on the developme.. Dissertationes Forestales vol. 2008 no. 56 artikkeli 1841 (poista) | Muokkaa kommenttia
Mäkinen A., (2010) Uncertainty in forest simulators and forest plan.. Dissertationes Forestales vol. 2010 no. 97 artikkeli 1882 (poista) | Muokkaa kommenttia
Sironen S., (2009) Estimating individual tree growth using non-para.. Dissertationes Forestales vol. 2009 no. 94 artikkeli 1877 (poista) | Muokkaa kommenttia
Poorazimy M., (2025) Laser scanning for tree growth measurements: lin.. Dissertationes Forestales vol. 2025 no. 372 artikkeli 25009 (poista) | Muokkaa kommenttia
Díaz-Yáñez O., (2018) Integrating the risk of natural disturbances in.. Dissertationes Forestales vol. 2018 no. 258 artikkeli 10028 (poista) | Muokkaa kommenttia
Wan M., (2014) In search of sustainable competitive advantage i.. Dissertationes Forestales vol. 2014 no. 172 artikkeli 1955 (poista) | Muokkaa kommenttia
Halder P., (2011) Bioenergy knowledge, perceptions, and attitudes .. Dissertationes Forestales vol. 2011 no. 135 artikkeli 1918 (poista) | Muokkaa kommenttia
Viljanen A., (2025) Business ecosystems for urban sustainability: re.. Dissertationes Forestales vol. 2025 no. 362 artikkeli 25003 (poista) | Muokkaa kommenttia
Kashif M., (2019) Mycoviruses infecting the forest pathogen Het.. Dissertationes Forestales vol. 2019 no. 271 artikkeli 10156 (poista) | Muokkaa kommenttia
Korhonen J. F.J., (2020) Nitrogen cycling from the perspective of boreal .. Dissertationes Forestales vol. 2020 no. 293 artikkeli 10378 (poista) | Muokkaa kommenttia
Gritten D., (2009) Facilitating resolution of forest conflicts thro.. Dissertationes Forestales vol. 2009 no. 91 artikkeli 1873 (poista) | Muokkaa kommenttia
Muttilainen H., (2025) Towards multiple use of forests with non-timber .. Dissertationes Forestales vol. 2025 no. 381 artikkeli 25020 (poista) | Muokkaa kommenttia