Artikkelit jotka sisältää sanan 'metsäpalodynamiikka'

Kategoria : Articles

Markku Larjavaara. (2005). Climate and forest fires in Finland – influence of lightning-caused ignitions and fuel moisture. https://doi.org/10.14214/df.5
Avainsanat: metsäpalodynamiikka; sää; ukkonen; kosteus; syttymistodennäköisyys
Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tarkastella miten salamoiden ominaisuudet vaikuttavat todennäköisyyteen, että yksittäinen salaman isku sytyttää metsäpalon (sytyttämistodennäköisyys), tutkia salaman sytyttämien metsäpalojen ajankohtaa ja sijaintia Suomessa, sekä tarkastella ilmastosta johtuvaa metsän palavan aineksen kosteuden vaihtelua. Tämän tutkimuksen merkittävin aineisto oli Sisäasiainministeriön ylläpitämä onnettomuustietokanta ja siihen ilmoitetut salaman sytyttämät metsäpalot. Yksittäiset metsäpalot liitettiin yksittäisiin salaman iskuihin, jotta kyettiin laskemaan jokaiselle iskulle sytyttämistodennäköisyys. Kehitettiin menetelmä salamoiden ryhmittelemiseksi ukkosiin ja näille ukkosille laskettiin ominaispiirteitä, joita vertailtiin iskujen sytyttämistodennäköisyyksiin. Palavan aineksen kosteus arvioitiin meteorologisten aineistojen perusteella. Tulokset tukivat hypoteesia, jonka mukaan yksittäinen isku pienessä ukkosessa sytyttää todennäköisemmin metsäpalon kuin isku suuressa ukkosessa. Toisaalta tulokset olivat ristiriidassa teorioiden kanssa, joiden mukaan positiiviset iskut (positiivinen napa pilvessä ja negatiivinen maassa) sekä iskut salamoissa, joissa on paljon iskuja sytyttäisivät metsäpalon suuremmalla todennäköisyydellä kuin negatiiviset iskut sekä iskut salamoissa, joissa on vähän iskuja. Tuloksien mukaan positiiviset ja negatiiviset iskut sytyttivät metsäpalon yhtä todennäköisesti ja iskun sytyttämistodennäköisyys oli sitä pienempi mitä enemmän salamassa oli iskuja. Metsien palava aines oli kuivimmillaan toukokuun lopussa ja kesäkuussa Etelä-Suomessa ja kesäkuun lopussa Pohjois-Suomessa. Salamointi kuitenkin sytytti eniten metsäpaloja vasta heinäkuussa. Palava aines oli huomattavasti kuivempaa ja salaman iskut lukuisampia Etelä- kuin Pohjois-Suomessa. Näistä syistä salaman sytyttämien metsäpalojen tiheys oli 20-kertainen Etelä-Suomessa verrattuna Pohjois-Suomeen. Olettaen, että ilman ihmisvaikutusta metsäpalot esiintyisivät tietyllä paikalla Etelä-Suomessa vähintään sadan vuoden välein, olisi vastaava metsäpalojen välinen aika Pohjois-Suomessa useita tuhansia vuosia. Jos luonnollista häiriödynamiikkaa pyritään mukailemaan metsien käsittelyssä ja ennallistamisessa, tämä etelän ja pohjoisen välinen ero tulisi ottaa huomioon.
  • Larjavaara, University of Helsinki, Department of Forest Ecology Sähköposti: markku.larjavaara@helsinki.fi (sähköposti)

Rekisteröidy
Click this link to register to Dissertationes Forestales.
Kirjaudu sisään
Jos olet rekisteröitynyt käyttäjä, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.
Ilmoitukset päivityksistä
Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta
Valitsemasi artikkelit
Lähetä sähköpostiin
Hurmekoski E., (2016) Long-term outlook for wood construction in Europe Dissertationes Forestales vol. 2016 no. 211 artikkeli 1994 (poista) | Muokkaa kommenttia
Briceño-Elizondo E., (2006) Stand level analysis on the effects of managemen.. Dissertationes Forestales vol. 2006 no. 24 artikkeli 1806 (poista) | Muokkaa kommenttia
Lopatin E., (2007) Long-term dynamics in growth of Scots pine and S.. Dissertationes Forestales vol. 2007 no. 53 artikkeli 1835 (poista) | Muokkaa kommenttia
Matala J., (2005) Impacts of climate change on forest growth: a mo.. Dissertationes Forestales vol. 2005 no. 7 artikkeli 1790 (poista) | Muokkaa kommenttia
Saari P., (2014) Dynamics of vegetation, nitrogen and carbon as i.. Dissertationes Forestales vol. 2014 no. 173 artikkeli 1957 (poista) | Muokkaa kommenttia
Borrega M., (2011) Mechanisms affecting the structure and propertie.. Dissertationes Forestales vol. 2011 no. 134 artikkeli 1915 (poista) | Muokkaa kommenttia
Kuusinen N., (2014) Boreal forest albedo and its spatial and tempora.. Dissertationes Forestales vol. 2014 no. 179 artikkeli 1962 (poista) | Muokkaa kommenttia
Halla T., (2026) Forest professionals’ relationship with the fore.. Dissertationes Forestales vol. 2026 no. 390 artikkeli 26010 (poista) | Muokkaa kommenttia
Held M., (2026) How do trees adjust water-conducting cells with .. Dissertationes Forestales vol. 2026 no. 392 artikkeli 26008 (poista) | Muokkaa kommenttia