Artikkelit jotka sisältää sanan 'molekyylisystematiikka'

Kategoria : Articles

Riikka Linnakoski. (2011). Bark beetle-associated fungi in Fennoscandia with special emphasis on species of Ophiostoma and Grosmannia. https://doi.org/10.14214/df.119
Avainsanat: eliöiden vuorovaikutussuhteet; kaarnakuoriaiset; molekyylisystematiikka; puun sinistyminen; seuralaissienet; sinistäjäsienet
Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
Kaarnakuoriaisten kuljettamat sinistäjäsienet Fennoskandiassa Kansainvälinen puukauppa lisää metsähyönteisten ja taudinaiheuttajien leviämisriskiä niiden luontaisen levinneisyysalueen ulkopuolelle. Kaarnakuoriaisiin kuuluu lukuisia lajeja, jotka ovat merkittäviä metsätuhoja aiheuttavia hyönteisiä. Kaarnakuoriaisten tiedetään elävän tiiviissä vuorovaikutussuhteessa sienten, erityisesti puuhun värivikaa aiheuttavien sinistäjäsienten (Ascomycota) kanssa. Puutavaran sinistymistä aiheuttavien lajien lisäksi tähän sieniryhmään kuuluu myös kasveille erittäin haitallisia metsäpatogeenisia lajeja. Kaarnakuoriaisten kuljettama sienilajisto sekä monimutkaisemmat vuorovaikutussuhteet sienten, hyönteisten ja isäntäpuulajien välillä ovat kuitenkin yhä varsin huonosti tunnettuja Fennoskandian metsissä. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli lisätä tietoa kaarnakuoriaisten kuljettamasta sienilajistosta Fennoskandiassa; erityisesti sukuihin Ophiostoma ja Grosmannia kuuluvien lajien osalta. Tutkimuksessa selvitettiin kuusella, männyllä ja koivuilla esiintyvien 13:n eri kaarnakuoriaislajin seuralaissienilajistoa itäisessä Suomessa, Venäjän Karjalassa sekä Etelä-Norjassa. Sienilajien tunnistaminen perustui sekä morfologisiin tuntomerkkeihin että DNA-sekvenssien vertailuihin. Tutkimuksen tulosten perusteella Fennoskandian alueella esiintyy vähintään 29 Ophiostoma- ja Grosmannia-sukuihin kuuluvaa kaarnakuoriaisten kuljettamaa sinistäjäsienilajia. Kaikki tutkitut kaarnakuoriaiset kuljettivat mukanaan useita sienilajeja. Useita sinistäjäsienilajeja havaittiin ensimmäistä kertaa Suomesta, Venäjältä tai Norjasta. Tieteelle aikaisemmin tuntemattomia sienilajeja löytyi odotettua paljon suurempi lukumäärä. Kahdeksan sinistäjäsientä nimettiin tieteelle uusiksi lajeiksi. Tieteelle uusia lajeja havaittiin kaksi koivulla ja kuusi sekä männyllä että kuusella elävistä kaarnakuoriaisista. Lisäksi tutkimus paljasti uusia hyönteisten ja sienten välisiä vuorovaikutussuhteita. Maantieteellisesti suhteellisen suppealta alueelta löytynyt suuri lajimäärä viittaa siihen, että Fennoskandian alueella esiintyy aikaisemmin tunnettua runsaslukuisampi sinistäjäsienilajisto. Tutkimuksen tulokset korostavat sitä, että tämänhetkinen tuntemuksemme kansainvälisen puutavaran mukana kulkeutuvista taudinaiheuttajista ja niihin liittyvistä riskeistä on vielä hyvin puutteellinen.
  • Linnakoski, University of Eastern Finland, School of Forest Sciences Sähköposti: riikka.linnakoski@uef.fi (sähköposti)

Rekisteröidy
Click this link to register to Dissertationes Forestales.
Kirjaudu sisään
Jos olet rekisteröitynyt käyttäjä, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.
Ilmoitukset päivityksistä
Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta
Valitsemasi artikkelit
Lähetä sähköpostiin
Laurila J., (2013) Moisture content, weight loss and potential of e.. Dissertationes Forestales vol. 2013 no. 167 artikkeli 1950 (poista) | Muokkaa kommenttia
Hassan Md. K., (2015) Supply and demand of biomass based energy: rural.. Dissertationes Forestales vol. 2015 no. 210 artikkeli 1992 (poista) | Muokkaa kommenttia
Devkota B. P., (2019) From participation to responsiveness: The changi.. Dissertationes Forestales vol. 2019 no. 282 artikkeli 10255 (poista) | Muokkaa kommenttia
Haara A., (2005) The uncertainty of forest management planning da.. Dissertationes Forestales vol. 2005 no. 8 artikkeli 1791 (poista) | Muokkaa kommenttia
Leskinen L., (2007) Kestävyyden tulkinnat metsäkeskusten yhteistoimi.. Dissertationes Forestales vol. 2007 no. 44 artikkeli 1832 (poista) | Muokkaa kommenttia
Rautiainen A., (2019) On the optimal regulation of land use sector cli.. Dissertationes Forestales vol. 2019 no. 274 artikkeli 10182 (poista) | Muokkaa kommenttia
Eyvindson K., (2012) Integration of preference elicitation and the de.. Dissertationes Forestales vol. 2012 no. 147 artikkeli 1930 (poista) | Muokkaa kommenttia
Ronoud G., (2025) Assessing tree growth and competition using lase.. Dissertationes Forestales vol. 2025 no. 371 artikkeli 25010 (poista) | Muokkaa kommenttia
Kangas H.-L., (2012) Renewable Energy and Climate Policies: Studies i.. Dissertationes Forestales vol. 2012 no. 136 artikkeli 1923 (poista) | Muokkaa kommenttia
Natarajan K., (2019) Mapping investment environment by optimizing the.. Dissertationes Forestales vol. 2019 no. 273 artikkeli 10194 (poista) | Muokkaa kommenttia
Garcia-Gonzalo J., (2007) Effects of management on timber production and c.. Dissertationes Forestales vol. 2007 no. 42 artikkeli 1824 (poista) | Muokkaa kommenttia
Mäki M., (2019) Volatile organic compound fluxes from northern f.. Dissertationes Forestales vol. 2019 no. 275 artikkeli 10184 (poista) | Muokkaa kommenttia
Levkoev E., (2019) Differences in growth, wood density and wood ana.. Dissertationes Forestales vol. 2019 no. 284 artikkeli 10266 (poista) | Muokkaa kommenttia
Ruotsalainen R., (2021) Economic losses in forest management due to erro.. Dissertationes Forestales vol. 2021 no. 318 artikkeli 10638 (poista) | Muokkaa kommenttia
Turtiainen M., (2015) Modelling bilberry and cowberry yields in Finlan.. Dissertationes Forestales vol. 2015 no. 185 artikkeli 1974 (poista) | Muokkaa kommenttia