Artikkelit jotka sisältää sanan 'ilmastorahoitus'

Globaali metsähallinto on monitasoista ja se pyrkii vastaamaan jatkuvasti lisääntyviin vaatimuksiin. Tässä väitöskirjassa tutkin, kuinka tietyt metsien käytön mallit ovat muodostuneet, sekä miten niitä perustellaan ja vakiinnutetaan metsäsektorilla, samalla kun vaihtoehtoiset kehityspolut suljetaan pois. Käytän kriittistä institutionalismia, diskurssiteoriaa sekä Plantaasioseeni (the Plantationocene) -linssiä, ja sovellan laadullista lähestymistapaa osoittaakseni, kuinka kestävä metsänkäyttö on määritelty eri yhteyksissä Euroopan unionissa, Kaakkois-Aasiassa ja Kongon altaan alueella, usein kuitenkin tavoilla, jotka oikeuttavat jatkuvuuden muutoksen sijaan. Tavoitteenani on vastata kysymykseen: Miksi politiikkatoimet eivät ole johtaneet metsien käytön kestävyysmurrokseen, huolimatta kunnianhimoisista sitoumuksista, tiedon saatavuudesta ja uusista politiikkatyökaluista? Väitän, että plantaasilogiikka viivästyttää murrosta metsien hallinnossa ja vahvistaa vakiintuneita käytäntöjä, sekä levittää niitä uusille alueille.

Tutkin tätä aihetta erilaisissa poliittisissa, ekologisissa ja sosioekonomisissa konteksteissa globaalilla ja paikallisella tasolla. Ensiksi keskityn Kongon altaan ja Kaakkois-Aasian metsärajaseutujen kirjallisuuskatsaukseen ymmärtääkseni, kuinka metsät on kehystetty historiallisesti ja nykypäivänä tieteellisessä kirjallisuudessa. Sen jälkeen tarkastelen diskurssianalyysin avulla, kuinka ilmasto- ja ympäristötavoitteita viivästytetään poliittisesti globaalissa pohjoisessa, käyttäen EU:n metsästrategian 2030 käyttöönottoa Suomessa tapaustutkimuksena. Analysoin myös, kuinka globaalisti leviävä plantaasi-ideaali ilmenee paikallisesti, käyttäen teollista puuplantaasihanketta Sabahissa, Malesiassa tapaustutkimuksena. Lopuksi tutkin ilmastorahoituksen potentiaalia metsien käytön kestävyysmurroksen ajurina käyttämällä REDD+:aa (Reducing Emissions from Deforestation and forest Degradation) Mai-Ndombessa, Kongon demokraattisessa tasavallassa tapaustutkimuksena.

Tulokset osoittavat, että modernin metsäpolitiikan taustalla vaikuttavat kolonialistiset tieteelliset kehykset, jotka suosivat suuren mittakaavan teollista ja vientisuuntautunutta metsien käyttöä. Tämä oikeuttaa maa-alueiden yksityistämisen ja haltuunoton, samalla syrjäyttäen vaihtoehtoiset maankäyttömuodot. Tulokset korostavat, että kolonialistinen logiikka ja globaalin metsähallinnon juurtuneet polkuriippuvuudet ja prioriteetit toistavat sitkeitä eroja poliittisten sitoumuksien ja käytäntöjen välillä. Samalla hallitsevat diskurssikehykset muokkaavat poliittista vastarintaa ympäristötavoitteita kohtaan, ja kestävyysnarratiivit oikeuttavat ratkaisuja, jotka ylläpitävät eriarvoisuutta ja heikentävät ympäristön tilaa.

• Pietarinen, University of Helsinki, Faculty of Agriculture and Forestry, Department of Forest Sciences https://orcid.org/0000-0002-3920-4129 Sähköposti: niina.pietarinen@helsinki.fi